Moni meistä on utelias ja luonteeltaan kulkuri. Kaikki eivät vain voi toteuttaa näitä piirteitään. Vanhempani elivät aina syntymäseudullaan. Ei ollut varaa eikä kai halua tai tarvettakaan matkustella. Aviopuoliso löytyi naapurista. Kyläkauppa riitti. Kulttuuririennot eivät kiinnostaneet. Tyytyivät osaansa.
Aika kauas omena puusta putosi. Synnyinkylästä lähdin Tampereelle, sitten Turun ja edelleen Porin seuduille ja lopulta Keski-Suomeen opiskelun ja ”rehellisen” työn perässä.
Johdatus vei yli 30 vuodeksi töihin Helsinkiin. Asuinpaikka säilyi keskellä kauneinta Suomea. Työ ei vaihtunut ”epärehelliseksi”, mutta sellaiseksi, josta liki jokaisella oli ja on yhä mielipide. Eikä se aina ole mairitteleva. Siihen oli tyytyminen.
Kansanedustajan ja ministerin hommat sisälsivät paljon matkustamista. Kotimaassa aatteen ja asian levittämiseksi. Mutta usein myös ulkomaille. Poliitikoille Bryssel on kuin kotikylä, toki hieman ikävä sellainen. Liki kaikkien eurooppalaisten pääkaupunkien lisäksi kiersin kymmenittäin Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan maita. Virkamatkat olivat täynnä ohjelmaa. Neuvotteluja, puheita ja tapaamisia. Hieman tylsää. Mutta siihenkin oli tyytyminen.
Harvoin oli tilaisuus matkata sinne, minne perhe ja itsekin halusi. Jos oli, niin suunta oli itäiselle Välimerelle tai Kanarialle, joskus Thaimaahan tai Keski-Amerikkaan. Ei koskaan Aurinkorannikolle. Lieneekö sattumaa tai ennakkoluuloja?
Työt jäivät keväällä 2023. Tosin useat valtuusto- ja hallituskokoukset täyttävät yhä eläkeläisen kalenteria. Toistaiseksi.
Vuosi sitten eräs tuttavapariskunta tarjosi Torreblancan asuntoaan kuukaudeksi jouduttuaan lähtemään Suomeen. Lyhyt järjestely ja asia selvä. Lentoliput ja matkaan. Siitä se alkoi. Syysaurinko sytytti kipinän.
Toisella tutulla oli helmi-maaliskuussa asunto vapaana Los Pacosissa liki Suomi-aukiota. Ei epäröintiä. Pari kuukautta kului siellä nopeasti ja mukavasti. Nyt kipinä sytytti Fuengirola-roihun. Tänne uudelleen!
”Kadulla tulee vastaan niitä, jotka heti tuntevat ”apinan”…”
Toimi Kankaanniemi
Sama asunto järjestyikin täksi syksyksi. Vallitsevasta vesipulasta huolimatta asunnossa sattui vesivahinko. Se sotki suunnitelmat. Mutta ei hätää. Tilalle löytyi hyvä asunto meren rannalta keskeltä vilkasta elämää. Täällä taas ollaan!
Kaduilla tulee vastaan niitä, jotka heti tuntevat ”apinan”, mutta ei päinvastoin. ”Olet tutun näköinen, mutta kuka…” on joidenkin ensi kommentti. Sitten muutama ystävällinen sana ja matka jatkuu hymyillen.
Maisema, lämpö, ruoka, ihmiset ja kaikki muu hellivät. Täällä on ihmisen hyvä olla. Tähän on tyytyminen. Ja tyydyn mielelläni!
Toivottavasti kaikki on hyvin sinullakin, joka tätä luet!
Toimi Kankaanniemi
valtiopäiväneuvos
Loading ...
