Helmikuu on lukiossamme yhtä juhlaa. Lukion kolmoset jättävät koulunpenkit ja kakkosluokkalaiset kirjaimellisesti tanssivat itsensä lukion vanhimmiksi. Näihin molempiin tapahtumiin liittyy tärkeitä perinteitä ja siirtymäriittejä. Abiturientit viettävät ennen lukulomalle siirtymistä omaa juhlaansa, penkinpainajaisia. Aurinkorannikon suomalaisen koulun lukiossa penkkariajeluita ei järjestetä, mutta muuten päivää vietetään hyvin perinteisin menoin. Abit pukeutuvat riehakkaisiin asuihin, abishow’ssa muistellaan lukioaikaa ja hassutellaan opettajien kustannuksella.
Monille lukiolaisille se tärkein ja mieleenpainuvin ryhmän yhteinen juhla on vanhojentanssit. Siihen on valmistauduttu koko lukuvuosi. Liikunnanopettaja Jesse on aloittanut tanssienharjoittamisen jo kauan ennen joulua. Koulumme monitoimisalissa on käyty tänä aikana läpi koko tunteiden kirjo, epäonnistuttu ja taas onnistuttu. On opittu uutta, sekoiltu askelissa, alettu alusta ja hiottu tanssiaskeleet huippuunsa. Vihdoin cicapo sujuu ja oman tanssin koreografiat toimivat. Kaiken tämän lisäksi on pitänyt miettiä tanssiasua, kenkiä ja kampausta. Koko vuosi on kerätty rahaa, jotta saadaan illallistaa yhdessä tanssien jälkeen.
Lukiolaisten tanssiessa hotelli Las Palmeraksen juhlavassa salissa saimme todistaa lopputulosta. Häikäisevän upeat nuoremme näyttivät parastaan. Tanssi toisensa jälkeen sujui täydellisesti, jokainen tanssija sai loistaa parinsa kanssa ja koko ryhmä yhdessä. Ja mikä voittajafiilis välittyi koko yleisöön, kun esitys saatiin onnistuneesti vietyä loppuun.
”Nyt olo tuntuu tyhjältä. Enää perjantait eivät pääty tanssitreeneihin eikä ole mitään, mitä odottaa. Minulla on jo nyt ikävä tätä kaikkea” eräs lukiolaisemme tilitti tanssien jälkeen tuntojaan.
Olimme kaikki hyvin ylpeitä ja onnellisia nuoristamme. Sinnikkyys, motivaatio ja innostus palkittiin. Tämä on opettamista ja oppimista parhaimmillaan. Tällaiset onnistumiset kantavat hedelmää pitkälle tulevaisuuteen ja näihin muistoihin palataan vielä moneen kertaan elämänpolun varrella.
Loading ...
