Espanjan Aurinkorannikko on täynnä Kiinakauppoja, jotka myyvät vaatteita, sisustustavaraa, kotitarvikkeita, työkaluja ja muuta tilpehööriä enemmän tai vähemmän edullisesti. Ne ovat monen suomalaisenkin suosiossa.
Aurinkorannikolla ei ole Tokmanneja tai Motoneteja tai muita isoja valtakunnallisia ketjuja, vaan halpakrääsä on ahkerien kiinalaiskauppiaiden hallussa.
Mutta mistä kiinalaiset sitten tavaransa ostavat? Tukustapa tietenkin. Jättimäinen tukkualue sijaitsee Málagan kaupungissa, Guadalhorcen teollisuusalueella, minne on Fuengirolasta vain vajaan puolen tunnin ajomatka.
Cercanías-lähijunallakin pääsee, jos haluaa. Gualdolhorcen Renfe-asemalta on tukkukylään lyhyehkö kävely, mutta alue on niin iso, että tukkukylässä käyskentelyyn menee helposti tuntikausia. Kauppoja on lukematon määrä, ja niitä on vieri vieressä useiden katujen varsilla.
Voit katsoa videon paikan päältä tämän artikkelin lopusta.
Tukut ovat ankean näköisissä teollisuuskiinteistöissä, joita toki värikkäät mainoskyltit piristävät. Monin paikoin kyltit ovat kiinaksi ja tunnelma on kuin pikku-Kiinassa. Vain Chinatowneista tuttu sisääntulokaari loistaa poissaolollaan.
Tukkukylän ravintolat tarjoavat autenttista kiinalaista ruokaa ja etenkin alueen suurimmassa supermarketissa kannattaa piipahtaa, sillä sieltä saa aitoja kiinalaisia elintarvekkeita suhteelliseen järkevään hintaan. Esimerkiksi puolen litran pullo laadukasta soijaöljyä maksoi pari euroa. Kuka tahansa voi shoppailla marketissa.
Erilaisia rajoituksia ostamiseen
Tukkukaupat eivät ole mitään sekatavarakauppoja, vaan ovat keskittyneet enimmäkseen yhteen myyntikategoriaan. Siksi niitä on Guadalhorcen teollisuusalueella niin runsaasti.
Yksi kauppa myy koruja, toinen kenkiä, kolmas naisten vaatteita, neljäs työkaluja, viides urheilutarvikkeita… ja niin edelleen.
Kaupoissa voi käydä vapaasti katselemassa tarjontaa. Kävelee vain reippaasti ja rohkeasti sisälle. Monet myyjistä ovat kiinalaisia eivätkä puhu juuri muuta kieltä kuin kiinaa ja huonosti espanjaa.
Ostorajoitukset vaihtelevat kaupasta toiseen. Koska ne ovat tukkuja, tavaraa myydään yleensä isommissa erissä. Sekin tosin vaihtelee. Esimerkiksi vaatteita ei välttämättä myydä vain yhtä, vaan pitää ostaa vähintään kymmenen kappaletta samanlaista leninkiä tai huivia. Joissakin liikkeissä voi olla euromääräiinen rajoitus, joka vaatii esimerkiksi vähintään 50 euron ostoksen.
Toisinaan tukkuliike saattaa myös ilmoittaa, ettei myy kuluttajille lainkaan, vaan ainoastaan yrityksille tai vähintään toiminimen eli espanjalaisittain autónomon haltijoille.
Rajoituksista kerrotaan kohtuullisen selkeästi kauppojen näyteikkunoissa tai ulko-ovissa tai viimeistään kassalla, mistä ne kannattaa tosiaan varmistaa ennen kuin innostuu shoppailemaan.
Paitoja viitosella, koruja parilla eurolla
Guadalhorcen tukkukylä on näkemisen ja käymisen arvoinen paikka, jos shoppailu kiinnostaa.
Hinnat eivät ole mitenkään älyttömän halpoja, mutta toki paljon edullisempia verrattuna rantakatujen turistibasaareihin.
Esimerkiksi yhdessä vaatetukussa naisten paitapuserot maksoivat 5-7 euroa kappale, huivit 3-5 euroa ja kesämekot 7-8 euroa.
Korujen ystävät voivat tehdä hyviä löytöjä, sillä erilaiset käsi- ja kaulakorut maksoivat vain euron, pari kappaleelta.