Blogi

Suomessa sujuu päätöksenteko

 

Samalla kun monissa EU-maissa tuskaillaan julkisen hallinnon sujumattomuutta, Suomessa budjettiriihi valmistui päivässä ja hallituskin harsittiin kevätkesällä kasaan ennätysajassa.

Pahin esimerkki taitaa olla Espanja. Neljän vuoden aikana on kasattu hallituksia neljä kertaa. Milloin ei ole saatu aikaan toimivaa koalitiota, milloin on hallitus kaatunut heti alkumetreillä sisäisiin vaikeuksiin.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitukselle povattiin sisäisiä vaikeuksia. Jo hallituksen kokoamisvaiheessa sanottiin, että äärimmäisen vaikeaa on.

Säätytalolta tuli kuitenkin ulos tuore kokoonpano, joka vakuutti ohjelman oleva toimiva ja kaikkia ryhmiä sitouttava.

Soraääniä ei edes budjettiriihen alla pahemmin kuulunut. Toki keskusta ja vihreät väänsivät metsien hakkuumääristä, mutta kompromisseja, kompromissien perään on kuitenkin saatu ja niiden myötä sopu.

Antti Rinteen taktiikan keskeinen nimittäjä näyttää olevan vaikeiden asioiden lykkääminen tai siirtäminen komiteoihin ja muihin mietintämyssyryhmiin. Työehdoista sopiminen sälytettiin työmarkkinajärjestöille.

Ensi vuoden budjetin suuruus on 58 miljardia euroa, josta velalla katetaan kaksi miljardia. Budjetti on hallituksen mukaan elvyttävä ja etupainotteinen. Nyt satsataan koulutukseen satoja miljoonia ja työvoimapalveluihinkin kymmeniä miljoonia, samoin tukityöllistämiseen.

Myös pienien eläkkeiden ja tulonsiirtojen korotusten odotetaan vaikuttavan työllisyyden myönteiseen kehitykseen.

Hallituksen lupaus nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin elää opposition mielestä toiveiden varassa. Hallituksen lääkkeillä ei työllisyys kohene.

Hallitus on kovan paikan edessä, kun samaan aikaan työllisyyslupauksen kanssa maailmantalous näyttää vahvasti hidastumisen merkkejä.

Kaikkein ratkaisevin asia niistä keinoista, jotka ovat omissa käsissä, löytyy työmarkkinoilta. Kolmikantaisten neuvottelujen tulos nähdään ensi huhtikuussa. Siitä puolen vuoden päästä pitäisi uusia työpaikkoja olla 30 000 enemmän kuin nyt.

Jos ei ole, joutuu hallitus lupauksensa mukaisesti tarkistamaan kulurakennetta. Kaikki se hyvä mitä nyt etupainotteisesti luvataan, joudutaan ajamaan vuoden päästä syksyllä tiukan seulan läpi.

Jos lupaus 60 000 uudesta työpaikasta hallituskaudella karkaa, täytyy käydä reippaalla otteella menojen kimppuun. Valtiovarainministeri Mika Lintilähän (kesk.) toistelee lähes joka käänteessä, että vuonna 2023 tulojen ja menojen pitää olla tasapainossa.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo lupaa jo välikysymystä löperöstä taloudenhoidosta. Huolen jakavat monet asiantuntijat. Pitää kuitenkin muistaa, ettei vielä ole tilinteon hetki.

Ensimmäinen tuomio voidaan antaa vuoden kuluttua ja viimeinen hallituskauden lopussa, jos aihetta ilmenee.

Globaalin talouden taivaanrannassa siintää pelkkää sumua. Jos sumu selkenee, voidaan valtioneuvoston oven takaa kuulla helpotuksen huokauksia.

Nyt kuitenkin näyttää pahalta.

Sen opetus lienee paikallaan, ettei omin voimin kannata ainakaan edesauttaa kehnoa kehitystä. Meillä on tästäkin omakohtaisia opetuksia 1990-luvun taiteesta, kun vakaan markan politiikka ja pankkikriisin kehno hoito syvensivät lamaa ja veivät tuhannet yrittäjät konkurssiin ilma omaa syytä.

Joku meni narun jatkoksi, joku nöyrtyi leipäjonoon. Rankan opetuksen arvet näkyvät yhä.

Pauli Uusi-Kilponen

Kirjoittaja on 40 vuotta media-alalla toiminut lehdistöneuvos.

Kolumnit

Vesa Uusi-Kilponen

Auts!

  Älkää olko huolissanne jos näitte minun klenkkaavan etutassu kiinakaupasta ostetussa...

Viikon kysymys

Miten suhtaudut Katalonian itsenäisyyspyrkimyksiin?

Katso tulokset

Loading ... Loading ...

Fuengirola.fi Facebookissa

Varaa saunavuoro: (+34) 646 111 203