Normaalioloissa tehdyt mielipidemittaukset antavat yleensä heikon arvosanan poliitikoillemme. Poikkeuksena päivänpolitiikasta irrallaan oleva presidentti.
Poliittinen päätöksenteko koetaan helposti kabineteissa kähmimiseksi ja oman edun tavoitteluksi.
Näissä poikkeusoloissa kaikki on toisin. Suomalaiset poliitikot ja poliittinen päätöksentekomme saavat kansalaisilta hyvän arvosanan.
Alma Median teettämässä tutkimuksessa presidentti Sauli Niinistö sai toiminnastaan 8,9 kouluarvosanalla mitattuna ja hallituskin 8,2, eduskunta ja sosiaali- ja terveysministeriö 7,9 sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 7,8.
Mistä sitten näin poikkeuksellisen korkeat arvosanat johtuvat?
Yksi syy on varmasti se, että kaikki edellä mainitut tahot kertovat joka päivä suomalaisille television katsojille, missä koronaviruksen kanssa mennään meillä ja maailmalla ja miten Suomessa viruksen etenemistä torjutaan.
Suomalaisille on television ja muiden tiedotusvälineiden kautta käynyt selväksi, miten johdonmukaisesti kotimassa toimitaan ja miten päätökset kyetään ajamaan läpi yksituumaisesti, nopealla aikataululla ja ilman soraääniä.
Valmiuslaki ja sen käytäntöön pano yksityiskohtineen vaati monimutkaisen prosessin, jonka lainmukaisuuden sitten varmisti perustuslakivaliokunta ja oikeuskansleri.
Hyväkään päätöksenteko ei riitä kansalaisten luottamuksen saamiseen, jos päätöksistä ja niiden vaikutuksista ei kyetä viestimään selkeästi ja yhdensuuntaisesti.
Suomessa tässä on onnistuttu äärimmäisen hyvin. Maailman nuorin naispääministeri, 34-vuotias Sanna Marin (sd.) on ollut kovassa paikassa kertoessaan poikkeuksellisen kovista päätöksistä, joiden taloudellisia seurauksia voidaan vasta arvailla.
Hän saa asiantuntija-arvoissa täyden kympin viestinnästään. Marin esiintyy varmasti hermoilematta, puhuu selkeästi ja muistuttaa joka käänteessä hyvästä yhteistyöstä eri tahojen kanssa.
Juuri Marinin esiintyminen on vaikuttanut hallituksen korkeaan arvosanaan. Presidentti Sauli Niinistö on isällisesti vedonnut suomalaisiin, että he noudattaisivat annettuja suosituksia.
Niinistön ja Marin välille syntynyt rajanveto valtaoikeuksista kyettiin ohittamaan ilman pysyviä säröjä. Marin totesi arvostavansa presidentin kansaa rauhoittavia puheita ja kiitti häntä hyvästä yhteistyöstä, mutta piti kiinni siitä, että sisäpoliittisten päätösten tekeminen kuluu valtioneuvostolle.
Ilman virheitä ei suomalainen päätöksenteko ole sujunut. Pahin moka tuli, kun koronaviruksen jo pahasti velloessa ulkomaanlennoilta, etenkin Espanjasta tulleet, päästettiin lentokentältä kotimatkalle ilman viruksen torjuntaopastuksia ja toimenpiteitä.
Marin tunnusti avoimesti virheen ja sanoi syyksi tiedonkulun ongelmat eri ministeriöiden ja virkakoneiston välillä. Nyt tiedonkulkua on organisaation muutoksilla parannettu.
Virheen tunnustaminen ilman selittelyjä viesti rehellisyydestä ja itsevarmuudesta tunnustaa, ettei mikään hallinto tai sen yksittäinen jäsen ole kaikkivoipa.
Päätösten oikeasta suunnasta Suomessa viestii vaikkapa se, että nyt naapurimaamme Ruotsi on tullut Suomen linjoille ja rajoittaa kansalaisten liikkumista, ravintoloiden aukioloja jne.
Hyvä on muistaa sekin, ettei oikeanlainen viestintä ole päättäjiltä mikään itsestäänselvyys. Esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on moneen kertaan joutunut korjaamaan aikaisempia puheitaan.
Vielä pahemmin on metsään mennyt Brasilian presidentti Jair Bolsonaro. Hän kieltäytyy noudattamasta karanteenia ja kannustaa kansalaisia kaduille joukkomielenosoituksiin viruksesta johtuvia rajoituksia vastaan. Maan parlamentti ja pääministeri ovat kauhuissaan.
Onneksi meillä on Niinistö ja Marin, muita päättäjiä väheksymättä!
Pauli Uusi-Kilponen
Kirjoittaja on yli 40 vuotta median palveluksessa ollut lehdistöneuvos
Loading ...
