Mitä pidemmälle koronaepidemia Suomessa jatkuu, sen kovempina käyvät vaatimukset rajoitusten purkamisesta.
Kansalaiset ovat kertakaikkisen kyllästyneitä ja väsyneitä. Lapsia etäopetetaan, ravintoloiden aukioloa rajoitetaan, kuntosalit ja muut sisäliikuntapaikat ovat pitkälti kiinni.
Nämä tiukat toimet ovat ihan viime päivinä vähentäneet uusien tartuntojen määrää maassa. Hallituksen onkin hyvin vaikea perustella, että nykyisiä rajoituksia jatketaan ensi viikon jälkeen.
Suomessa perustuslaki lähtee siitä, että toimien pitää olla välttämättömiä ja oikea-aikaisia. Välttämättömyyden ja oikea-aikaisuuden määritelmät eivät välttämättä enää ensi viikolla täyty.
Asiantuntijoiden mielestä tämä on paha juttu. Uudet muuntovirukset tarttuvat alkuperäistä virusta monta kertaa herkemmin. Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että nykyisiä rajoituksia tulisi ehdottomasti jatkaa, jotta kesällä voitaisiin päästä lähes rajoituksettomaan elämään.
Rajoituksiin kyllästyneet suomalaiset ovat rajoituksista eri mieltä. Kun gallupeja johtanut pääministeripuolue SDP on nyt pudonnut suosiossa perussuomalaisten ja kokoomuksen taakse, vaikeuskerroin rajoitusten ylläpitoon saati kasvaa entisestään.
Hallitus sai pahasti turpiinsa ennen pääsiäistä, kun sen esitys liikkumisrajoituksista sai täystyrmäyksen perustuslakivaliokunnassa. Esitys vedettiin pois eduskunnasta.
Tyrmäyksen perusteluissa mainittiin, että muilla, kansalaisvapauksia vähemmän kiristävin keinoin, päästään samaan lopputulokseen.
Liikkumisrajoitukset olisivat tulleet voimaan vasta sen jälkeen, kun kaikki muut keinot olisi käytetty. Tällainen ennakoiva laki olisi ollut vastoin oikea-aikaisuutta ja oikeasuhtaisuutta korostavaa pykälä.
Kun vielä tartuntatapaukset näyttävät laskua, lakiesitys olisi torpattu viimeistään eduskunnassa.
Nyt Suomessa puhutaankin siitä, miten valmiuslakia ja muita pandemian torjuntaan liittyviä pykäliä tulee viilata niin, että ne vastaavat paremmin nyt koettuja tilanteita.
Laki ei koskaan ole yksiselitteinen, vaan aina siihen löytyy eri tulkintoja. Suomessa pandemia onkin laukaissut perustuslain julkisen pohdinnan, joka kansalaisista näyttää kummalliselta. Kaksi alan professoria saattavat päättyä aivan päinvastaiseen laintulkintaan.
Kun tuohon vielä lisätään se, että pandemian torjuntakeinot politisoidaan entistä vahvemmin, ovat kansalaiset ihmeissään.
Lähes kaikki mahdolliset keinot on otettu käyttöön. Yhtä paljon puheista kuultaa läpi kesäkuun kuntavaalit kuin huoli pandemiasta.
Oppositiossa jankataan mitättömistä yksityiskohdista tai menneistä hallituksen virheistä, ministerit taas puhuvat kokonaisuudesta ja lain velvoitteista.
Kanasalaisille jää kuva, että eduskunnassa ei tehdä muuta kuin puhutaan toisensa ohi ja ymmärretään tahallaan väärin. Asia kuin asia yritetään kääntää omaksi poliittiseksi eduksi sen sijan, että tunnustettaisiin päätösten olevan äärettömän monimutkaisia ja vaikeita, eikä kenelläkään ole viisastenkiveä kaikkien ongelmien ratkaisemiseksi.
Pauli Uusi-Kilponen
Kirjoittaja on yli 40 vuotta media-alalla toiminut lehdistöneuvos.
Loading ...
