Niko Kivelä näkyy Suomen stand up -scenessä jo kolmatta vuosikymmentä. Stand up ei kuitenkaan ollut se ensimmäinen suunnitelma, mutta onneksi Niko on aina ollut unelmien toteuttamiseen taipuvainen.
Nikon matka Suomen viihdetaiteilijoiden kärkeen on kulkenut läpi lapsuuden punkbändin ja Lahden kansanopiston.
– Halusin lukiosta asti näyttelijäksi ja luulin ammatin olleen se mun juttu. Mutta se olikin pettymys. Olin ajatellut, että teatterin maailma on rajaton ja näytellessä kaikki on mahdollista, mutta näyttelemistä kontrolloi yllättävän monet säännöt. En saanut itsestäni mitään irti ja näyttelemisen maailma ei oikein koskaan auennut minulle.
Pohtiessaan kipinän syttymistä stand upia kohtaan Niko toteaa, ettei varsinaisesti koe olleensa mikään porukan vitsiniekka, mutta kavereiden kanssa tykättiin nauraa.
– Minulle on henkilökohtaisesti aina ollut tärkeää miten muut ihmiset voivat ja kun he nauravat, voivat he ainakin vähän paremmin.
Nikon ensikosketus stand upiin tuli Eddie Murphyn Raw-filmin kautta.
– Se oli jotain aivan uskomatonta. Että on tuollainen laji, jossa voit tehdä ihan mitä vaan.
Shown nähtyään Niko tiesi suuntansa ja jätti näyttelemisen. Hän huomasi pian, että nuorena kerätystä esiintymiskokemuksesta oli suuri hyöty.
– Olen todella sinut lavan kanssa ja se on aina ollut leikkikenttäni. Voisi sanoa, että lava ei ole minulle mitenkään erityinen, se on paikka missä teen työni.
Niko kuitenkin korostaa, ettei tällä ole mitään tekemistä esiintymisjännityksen kanssa, mikä on läsnä ennen jokaista esitystä.
– Se hetki ennen lavalle menoa. Huh huh. Sitä miettii joka kerta, miksi teen itselleni näin? Maha reagoi ja oleminen on sellaista loputonta steppaamista. Esityksen jälkeen taas ei muista koko tunteesta mitään tai että tilanteessa olisi koskaan ollut mitään kamalaa.
Luovia työtunteja
Viihdealan ihmiset saattavat kuulla toisinaan päivittelyä ”oikeisiin töihin” menemisestä. Nikon mielestä tämä kommentointi on outoa, emmehän koskaan voi täysin ymmärtää mitä muut tekevät tai tuntevat.
– En koskaan oleta, että kukaan ymmärtää ammattiani. Teen itselle mukavaa työtä ja toivottavaa tietysti olisi, että jokainen meistä tekisi jotain sellaista, että elämässään viihtyy. Yleisö näkee tehdystä työstä 4%, lopun teen lavan ulkopuolella. Jos luovuuden saisi valjastettua 8 tunniksi niin kaikkihan me olisimme silloin taiteilijoita.
Luovuutta Niko lähteekin pyörittelemään käsitteenä, mitä se oikeastaan on ja miksei sitä pysty hallitsemaan?
– On mielenkiintoista miettiä mihin se perustuu, että tietyt ihmiset pystyvät tekemään esimerkiksi runon, kappaleen tai komiikkaa. Siksikin tuntuisi hassulta sanoa, ettei luovat työt olisi oikeita ammatteja. Luovuutta ei myöskään voi pakottaa. Itse kamppailin luovuuden kanssa ennen Toinen Minä -kiertuetta. Kiertue oli hyvällä mallilla ja loppuunmyyty, mutta shown aloitus puuttui. Päätin, että nyt seison tässä niin kauan, kunnes keksin sen. Ja lopulta minulla oli elämäni paras avaus 8,5 tunnin seisomisen jälkeen!
Nikon arjessa komiikka on läsnä koko ajan ja tarinat kumpuavat eletystä elämästä. Hän ei koe olevansa varsinaisesti vitsinkertoja, vaan hän kertoo arkisia juttuja hauskasti. Se on hänen lahjansa. Ihmisten viihtymisestä ja naurattamisesta on toisinaan muodostunut myös paineita. 22 vuoden urallaan Niko on oppinut, että on oltava joku ”catch”, millä shown saa toimimaan. Yksi keino, jota hän käyttää, on nopea reagointi yleisön kanssa.
– Reagointi on yleisölle mielekästä, kun ihmiset huomaavat, että tässä tilanteessa ollaan oikeasti yhdessä. Olen itse aina alleviivannut sitä, että komiikkaa tehdään yhdessä, ei niin, että menen lavalle, selitän jotain ja lähden pois.
Uusien juttujen lavalle vientiin hänen prosessinsa on seuraava: juttu tulee mieleen ja se kerrotaan lavalla. Uutuus pitää kuitenkin osata sijoittaa esitykseen koko shown toimivuuden kannalta turvallisesti.
– Ensin kerron varman tarinan, sitten kokeilen uutta, jonka jälkeen tulee taas varma tarina. Muistilappuja en tee, vaan jutut tulevat muistista, ovathan ne minun elettyä elämää. Tämä on minulle ainoa oikea tapa toimia, sillä sen ansiosta homma pysyy aitona ja näkee, iskeekö juttu oikeasti yleisöön vai ei. Tuskin kukaan läheiseni pystyisi antamaan niin suoraa palautetta kuin edessä istuva yleisö.
Monipuolista esiintymistä
Ikimuistoisen keikkahetken Niko koki Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Luottamus omaan tekemiseen koki vahvistuksen ja alkoi ns. uusi tapa tehdä.
– Menin lavalle ja tajusin spotlightin valaistessa, että minä riitän. Nämä ihmiset ovat täällä, koska minä olen täällä. Muiden koomikoiden rinnalla yritetään olla jotenkin aina toinen toistaan parempia, muuntautua toisenlaisiksi ja alitajuisesti jopa matkia. Tästä syystä en enää käy katsomassa muiden esityksiä.
Kuten on stand upin alalajeja, on myös voimakeinoja monenlaisia. Nikon komiikkaa nähneet ovat voineet huomata hänen kiroilevan paljon, mutta mistä se juontaa juurensa?
– Kiroilu tulee itsestään, enkä pidä sitä mitenkään hyvänä asiana. Yritin taistella sitä vastaan pitkään ja kitkeä pois, mutta lopulta oli vain pakko kohauttaa olkia asialle. Kotona on aina kiroiltu, joten sanat eivät vaikuta minuun, mutta ymmärrän, että osaan se kolahtaa. Voimakeino se ei ole, mutta suomen kielessä kirosanoilla pystyy hyvin kyseenalaistamaan ja oikomaan asioita.
Voisi ajatella, että Suomen tähtiesiintyjiin kiinnittynyt tekijä olisi kokenut jo kaiken. Nikon horisontissa on aina siintänyt unelmia ja yksi niistä toteutuikin viime syksynä. Hän perusti bändin!
– Idea oli muhinut jo pitkään, jonain päivänä vielä haluan laulaa. Suomen paras kitaristi Kososen Mikko sattui soittamaan ja pohdittiin pitäisikö perustaa bändi ja nyt Niko Kivelä Kommunikaatio on julkaissut jo kaksi singleä ja keikkakiertue on suunnitteilla syksylle 2022.
Unelmien toteuttamisella on kuitenkin hintansa. Nikolle tällaisen omin sanoin superunelman saavuttaminen toi myös varjopuolen. Studiossa äänittämässä hän havahtui, että nyt se todella tapahtuu, tätä hän on tavoitellut.
– Sitten iski ketutus, että hei hetkinen, tässäkö tämä nyt oli? Ensimmäisen sinkun jälkeen huomasin pohtivani, mitenköhän vaikeaa olisi suunnitella talo. Unelmien toteuttaminen on upea asia, mutta toisinaan mietin olisiko unelma pitänyt pitää vain unelmana.
Niko tosin paljastaa, että on pyöritellyt myös Aurinkorannikon suunnille muuttoa. Ehkä juju onkin siinä, mitkä unelmat valitsee toteutettaviksi. Oli miten oli, tästä miehestä kuullaan jatkossakin.
KUKA?
- Niko Kivelä
- 42 v.
- Stand up -koomikko, laulaja
- Intohimoinen F1-seuraaja
- Elämänviisaus: Nauti
Niko Kivelä esiintyy ravintola Kukossa Fuengirolassa perjantaina 18.2. Varaa paikkasi emailitse: varaukset.kukko@gmail.com