Edesmennyt, viime vuonna kuollut espanjalainen anoppini eli leskenä 33 vuotta, johtaen matriarkan tavoin viiden pojan perheen ja kahdeksan lastenlapsen elämää. Minäkin sain yhtenä miniänä tästä kaitsennasta osani 14 vuoden ajan.
Suvun osallistuminen yksilöiden elämään on hyvin tavallista täällä ja myönnän, että suomalaiseen individualismiin tottuneena, se otti usein koville. Minulla oli esimerkiksi täysi työ saada mieheni suku ymmärtämään, etten halua heitä sairaalaan vierailemaan, kun toivuin leikkauksesta. Olin onneksi ennen Espanjaan tuloani asunut ja työskennellyt neljä vuotta Tansaniassa, jossa yksilöä ilman sukua ei ole käytännössä edes olemassa. Espanja on siis suomalaisen ja tansanialaisen kulttuurin välimuoto.
Tässä suvun osallistumisessa yksilön elämään on monta puolta. Se tuo myös paljon turvaa ja mahdollistaa avun nopeastikin muuttuvissa elämäntilanteissa ja kriiseissä. Espanjassa osallistuva ja auttava perhe on osa yksilön sosiaaliturvaa ja Tansaniassa se on ainoa sosiaaliturvan muoto. Espanjassa monet perheet, joissa on toimeentulovaikeuksia, elävät isovanhempien eläkkeiden varassa.
Me suomalaiset olemme tottuneet hyvinvointivaltion pitävän meistä huolta kaikissa tilanteissa. Tämä ero aiheuttaa haasteita meille täällä Espanjassa. Täällä on lakiin kirjattu, että lapset ovat velvollisia huolehtimaan ikääntyvistä vanhemmistaan. Meidät suomalaiset taas on kasvatettu siihen, että jokainen pitää huolta omista asioistaan, eikä toisten elämään puututa.
Saan säännöllisesti puheluita espanjalaisilta sosiaalialan ammattilaisilta, joissa he olettavat, että suomalaisen ikääntyvän henkilön lapset ottavat tänne heti ensimmäisen lennon, kun vanhempi on joutunut esim. sairaalaan. Selittäessäni, etten voi edes kertoa asiasta lapsille ilman henkilön suostumusta, he ovat todella ihmeissään.
Espanjassa ikääntyvien laitoshoito ei ole ollenkaan niin yleistä kuin Suomessa, vaan mikäli kukaan sukulaisista ei pysty hoitamaan ikääntyneitä tai sairaita, usein kotiin palkataan hoitaja. Onhan sitä omassa kodissa aina mukavampi asua kuin laitoksessa.
Tia Raunio
Aurinkorannikon sosiaalikuraattori
Loading ...
