Ihmisiä on matkannut tänne Aurinkorannikolle auringon ja lämmön perässä useiden vuosikymmenten ajan. Osa asuu vain osan ajasta ja osa tulee lomamatkalle. On tärkeätä, että ihminen saa tarvitsemaansa apua, jonka ymmärtää ja tarvittaessa myös omalla äidinkielellään. Aurinkorannikolla on paljon ihmisiä, jotka eivät osaa espanjan kieltä, mutta ovat asuneet täällä jo kauan. Ensisijaisesti toki useimmat matkaajat ja pidempään asuvat oppivat asioimaan maan kielellä ja käyttämään paikallisia palveluita. Näitä mahdollistavat hyvin sekä EU:n sopimukset että potilasvakuutuslainsäädäntö.
Eurooppalainen sairaanhoitokortti oikeuttaa terveydenhoidollisiin palveluihin ja matkavakuutus kattaa usein äkilliset sairastumiset. Moni saa eläkkeen Suomesta ja tällöin on mahdollista hakea myös hoitotukea Suomesta. Kuuden kuukauden aikaraja ei ole ehdoton, jos oleskelet toisessa EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä tai Isossa-Britanniassa. Voit siis säilyttää oikeutesi moniin Kelan etuuksiin, vaikka oleskelisit näissä maissa pitempään kuin 6 kuukautta.
Oikeus sosiaaliturvaan voi perustua sosiaaliturvasopimuksiin, joita Suomi on solminut Pohjoismaiden, Yhdysvaltojen, Kanadan, Chilen, Israelin, Australian, Intian, Kiinan, Etelä-Korean ja Japanin kanssa. Myös Kanadan Quebecin kanssa on sovittu erillisestä sosiaaliturvajärjestelystä. Australian kanssa Suomella on lisäksi sopimus, joka koskee tilapäisen oleskelun aikaista sairaanhoitoa. Sopimukset koskevat yleensä työntekijöitä, heidän perheenjäseniään ja eläkkeensaajia. Jos asut EU- tai ETA-maassa tai Sveitsissä, voit joissakin tilanteissa saada hoitotukea, vaikka et ulkomaille muuton jälkeen kuuluisikaan Suomen sosiaaliturvaan. Hoitotuen saamiseen vaikuttaa asumisen lisäksi se, mistä maasta sinulle maksetaan eläkettä. (Lähde: Kela.fi)
Ihmiset tarvitsevat myös sosiaalista apua ja entistä enemmän ikärakenteen muuttuessa, mutta myös koska elämäntahti on muuttunut nopeatempoisemmaksi ja työelämässä vaativammaksi ja usein myös siten henkisesti kuormittavaksi. Tänä päivänä myös ihmiset ovat oppineet pyytämään apua ulkopuoliselta taholta. Tällä hetkellä sosiaalityön koulutus tuo vankan pohjan auttaa erilaisissa elämäntilanteissa. Sosiaalityö voi olla kriisiapua, asioiden selvittelyä ja vaikka ohjausta ja tukea ihmissuhteissa tai oikeutetuissa etuuksissa.
Sosiaalityö on asiakas- ja asiantuntijatyötä, jossa rakennetaan yksilön tai perheen tarpeita vastaava sosiaalisen tuen ja palvelujen kokonaisuus. Sosiaalityötä tehdään usein moniammatillisesti yhdessä muiden toimijoiden kanssa, joita voivat olla esimerkiksi terveyspalvelut. Sosiaalityön tarkoitus on vahvistaa yksilöiden ja perheiden omia toimintaedellytyksiä ja osallisuutta. Näitä voivat olla esimerkiksi avioero, läheisen kuolema, sairastuminen, väkivalta- tai kaltoinkohtelukokemukset, onnettomuus, mielenterveys- ja päihdeongelmat, yksinäisyys ja arjen ja elämänhallintaan liittyvät haasteet. Tapaamiset voivat olla yksilö-, pari-, tai perhetapaamisia. Metodeina sosiaalityössä käytetään usein asiakkaan oman toimijuuden ja osallisuuden tukemista sekä kuntoutumista tukevia sosiaalityön menetelmiä.
Ammatillinen tukihenkilötoiminta, sosiaalityön tapaamiset ja erilaiset menetelmät tuen, avun, hoivan ja tilanteen ratkaisemiseksi voivat olla ensisijaisia sille, ettei tilanteet kärjisty ja pahene. Haastavinta on haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten auttaminen ja varsinkin silloin, kun siihen ei ihmisellä itsellä ole voimavaroja, halua tai mahdollisuutta apuun hakeutua.
Lisätietoja löytyy sosiaaliturvasta muun muassa näiltä sivuilta:
Kansainväliset tilanteet ja eläkettä saavan hoitotuki | Henkilöasiakkaat | Kela
Loading ...
