Seita asuu kuvanveistäjämiehensä Joshua Van Den Eedenin ja heidän kolmatta luokkaa espanjalaisessa koulussa käyvän tyttärensä kanssa Mijas Pueblossa. Joshua on syntynyt Mijasissa, mutta hänen vanhempansa olivat kotoisin Yhdysvalloista.
Seita on työllistänyt itsensä pelkästään musiikillaan ja taiteellaan viimeiset kaksi vuotta. Aikaisemmin hän on tehnyt pitkän uran äidinkielenopettajana Suomessa ja Espanjan Aurinkorannikolla, Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa. Nykyään työ koulussa on lähes loppunut, satunnaisia sijaisuuksia lukuun ottamatta.
Taide on kulkenut Seitan mukana läpi elämän. Hän oli kolmevuotias, kun vaati äitiään ensimmäisen kerran opettamaan pianon soittoa. Myöhemmin Seita on opetellut soittamaan myös mm. huilua, saksofonia, haitaria, huuliharppua, tinapilliä ja irlantilaista bodhran-rumpua. Laulu on kuitenkin aina ollut hänen pääasiallinen instrumenttinsa.
Seitalla on hänen omien sanojensa mukaan noin kaksi bändiä. Toinen on ravintola Kukon keskiviikon musaklubeista tuttu Seita & friends ja toinen irlantilaisbändi Stolen Gnomes. Lisäksi Seita on yksi lauluyhtye Tríadan jäsenistä. Tríada esiintyy Aurinkorannikolla joulun alla.
Taidetta kotistudiossa
Musiikin lisäksi Seita työllistää itsensä kuvataiteilijana. Hän tekee taidegrafiikkaa amerikkalaisen taiteilijaystävänsä Mary Eismanin kotistudiossa Mijas Pueblossa.
– Ilman Marya en olisi varmaan koskaan löytänyt taidegrafiikan pariin, Seita sanoo
Studion jakamisesta huolimatta Seita ja Mary eivät tavallisesti tee taidetta yhdessä, mutta osallistuvat vuosittain Mijasissa järjestettävään hyväntekeväisyystapahtumaan. Joka joulu innokkaat kyläläiset ja yrittäjät voivat ilmoittautua mukaan tekemään joulukuusia. Tänä vuonna kaksikko käyttää Coca-Cola- ja kaljatölkkejä.
Yleisö voi ostaa euron maksavan arpalipun ja äänestää lempikuustaan. Arpalipukkeista kertyvä tuotto suunnataan joka vuosi eri hyväntekeväisyyskohteisiin.
Ujon taiteilijan lentävä näyttely
Seitan taidetta pääsee ensimmäistä kertaa katsomaan hänen taidenäyttelyssään. ¡A Volar! -niminen näyttely järjestetään Mijas Pueblon Casa Museossa.
Kymmenen prosenttia näyttelyn tuotoista on suunnattu kodittomia koiria auttavalle eläinsuojeluyhdistykselle Suspiros de cuatro patasille.
Näyttelyssä on esillä ainakin 25 erilaista taideteosta. Yhtä teosta varten on tuotu puolukanvarpuja Suomesta saakka.
Alun perin näyttely oli tarkoitus pitää vasta vuoden päästä, mutta näyttelytila olikin tyhjänä jo aiemmin. Seitaa pyydettiin järjestämään näyttely aikaisemmin, ja hän suostui.
-Haastan itseäni, kun olen vähän ujo, hän kuvailee.
Taidenäyttelyn nimi A Volar tarkoittaa lentoon lähtemistä. Lento ja omien siipien kokeilu onkin näyttelyn keskeinen teema.
Seitan mukaan näyttelyssä kannattaa käydä piipahtamassa, jos haluaa hyvän mielen
– Yritän hätkähdyttämisen ja ravistelun sijaan tuoda taiteellani lempeyden sanomaa. Minun mielestäni tässä sekavassa maailmassa tarvitaan myös kiltteyttä ja selkeyttä.
Taiteilija toivoo mielenkiintoisia keskusteluita vierailijoiden kanssa
– Toivon, että minun taiteeni herättää jonkinlaisia tunteita ja koskettaa katsojaansa jollain tavalla.
Näyttelyn päätyttyä 9.joulukuuta Seitan teoksia voi edelleen löytää joistain alueen liikkeistä myynnistä. Lisäksi häntä voi käydä moikkaamassa hänen kotistudiollaan.
– Kun ottaa etukäteen yhteyttä, niin voi tulla kurkkimaan.
Taiteilijan pahin pelko
Seita saa ideansa taiteeseen omasta päästä. Hän kuitenkin pelkää kopioivansa muiden teoksia.
-Pahin pelko on, että luulee keksineensä ideat omasta päästä. ”Olenko nähnyt jossakin jotain, mistä minun alitajuntani on kopioinut tämän? Onko tämä idea oikeasti minun oma?” Se on varmaan aina kaikkien taiteilijoiden ja muusikkojen pelko.
Jonkin verran kuvataiteilija uskoo saavansa vaikutteita studion hänen kanssaan jakavalta Maryltä. Heidän taiteensa on kuitenkin erilaista keskenään.
– Kun olemme olleet Maryn kanssa myymässä töitämme, niin amerikkalaiset tykkäävät yleensä hänen töistään enemmän, mutta skandinaaviset ihmiset pitävät enemmän minun töistäni, Seita kertoo ja jatkaa:
-Minun työni ovat pelkistetympiä. Luulen, että me kaikki omaksumme jonkinlaisen esteettisen ideologian kasvuympäristöistämme.
Roosa Leinonen
Loading ...
