Koronavirus on kiristänyt niin Suomessa, Espanjassa kuin muuallakin maailmassa ihmisten pinnan äärimmilleen.
Onneksi nyt helpottaa. Helpotuksen huokauksia kuuluu myös niiltä, jotka suunnittelevat matkaa Aurinkorannikolle syyskoleasta Suomesta.
Yhtä helpottuneita ja toiveikkaita ovat Aurinkorannikon suomalaisyrittäjät. He ovat joutuneet sinnittelemään valtavissa taloudellisissa paineissa. Ennakkotiedot matkajärjestäjiltä ja lentoyhtiöiltä kertovat, että pelot ovat paljolti hälvenneet rokotusten edistyessä ja tartuntojen vähetessä. Aurinkorannikolle tullaan sankoin joukoin. Eikä vain tavanomaisesti talvensa Espanjassa viettävät, vaan myös lyhyempiä aikoja oleilevat turistit.
Kasvavaan ryhmään kuuluvat etätöiden tekijät. Korona opetti ihmisiä tekemään töitä etänä, kotona tai mökeillä. Nyt suunnataan entistä enemmän lämpimään ja aurinkoon. Puolentoista vuoden aikana yhä useampi yritys on ymmärtänyt, ettei tietoliikenneyhteyksien välityksellä töitä tekevien tarvitse istua jossain tietyssä konttorissa tiettynä aikana, vaan töitä voi tehdä missä tahansa etäisyydestä riippumatta.
Työn sisältö ja määrä ratkaisevat, ei työhön käytetty aika tai paikka.
Aurinkorannikolle se merkitsee ihan uudenlaista palvelujen käyttäjien potentiaalia. Samalla uusi ilmiö vaikuttaa suomalaisten aurinkorannikkolaisten ikäprofiilia nuorentavasti. Tällainen kehitys tietää hyvää suomalaisille ravintoloille, kaupoille ja palveluille.
Se mikä ei tapa, vahvistaa, pitää Aurinkorannikon suomalaisyrittäjien kohdalla hyvin paikkansa. Ne, joiden kassa on kestänyt hupenevien tulojen ristipaineessa, ovat joutuneet käymään läpi kulukuuria ja keksimään uusia tapoja tuottaa palveluita ja tehdä kauppaa.
Se tekee hyvää bisnekselle. Hintaa maksetaan harmaantuneina hiuksina, pureskeltuina kynsinä ja lyhyinä yöunina.
Kuluvan kuun vaihde tulee oleman monessa maassa kulminaatiopiste. Rajoituksia höllennetään kaikkialla, määräykset vaihtuvat suosituksiksi ja osa rajoituksista poistuu kokonaan.
Yleensä koti-Suomessa otetaan syksy vastaan niskat kyyryssä, kylmeneviä sateen täyttämiä päiviä manailleen. Nyt ihmiset ovat iloisia, tapaavat toisiaan entiseen malliin ja ravintoloissa kuuluu iloinen puheensorina.
Urheilukatsomotkin täyttyvät taas.
Itse olen lukuisia kertoja saanut vastata kysymykseen, milloin te lähdette sinne aurinkoon. Vastaan, että lokakuun alussa- Ällistyttävän moni sanoo Rauman kaduilla, että mekin on jo matkaa mietitty. Osa kertoo reissun varanneensa.
Hyvä kysymys on se, mitä korona opetti. No, ainakin sen, että kaikesta selvitään ja ettei maailma pandemiaan kaadu, sittenkään.
Korona kohtelee maita hyvin eri tavalla. Etenkin ne maat, jotka elävät turismista, kärsivät pahiten. Tähän joukkoon kuuluu Espanja. Suomi selvisi vähän kuin koira veräjästä. Hyvä ennakointi, tiukat oikein ajoitetut rajoitukset, suomalaisten tottelevaisuus ja pitkät etäisyydet pitivät koronan hallinnassa. Taloutta pidettiin ja pidetään yllä velalla. Velkaelvytystä annettiin niin yrityksille kuin kunnillekin.
Koronvelan häntä ylettyy ensi vuoisikymmenelle asti, vaikka Suomen talous kasvaa muun maailman mukana lähes neljän prosentin vauhtia.
Pauli Uusi-Kilponen
Kirjoittaja on media-alalla yli 40 vuotta toiminut lehdistöneuvos.