Viime päivät ovat tuoneet sateen mukana tietysti puheet säästä ja erikoisesti sateista, jota paikallinen väestö pitää siunauksena ja viikon turistit kirouksena.
Muistan ajan ennen vuosituhannen vaihdetta, kun ei satanut oikeastaan lainkaan kolmeen vuoteen.
Monelle Aurinkorannikon talvinen säätila on vielä mysteeri, ainakin kyselyjen perusteella. Eikä tietysti ihmekään, kun ainoa luotettava tieto tulee pitkään alueella asuvilta.
Vuotuisten lämpötilojen keskiarvot mielestäni hämäävät sään utelijoita. Esimerkiksi Apollomatkojen sivuilla ilmoitetaan tammikuun päivän ylimmäksi lämpötilaksi 13 astetta, helmikuu 14, maaliskuu17, huhtikuu19, toukokuu 22. Yli kolmeakymmentä astetta ei näy olevan edes kesäkuukausina, eikä yölämpötila yli kahtakymmentä. Nämä ovat siis keskiarvoja.
Oman kokemukseni mukaan jokaisessa kuukaudessa lämpötila on käynyt yli kolmen kympin, myös tammikuussa. Fugessa on aina muutama aste lämpimämpää kuin virallisesti ilmoitetaan.
Poutapäiviä ilmoitetaan samassa 338, eli sadepäiviä vuodessa vain 27. Aurinkotunteja on keskimäärin päivää kohti yhdeksän ja puoli.
Suomessa kesäkuun keskilämpötila on 13 ja heinäkuussa 17. Virallisesti ja hallayöt vakiona. Näitä kun tarkastelee, huomaa hyvinkin lämpötilojen Aurinkorannikolla vastaavan suomalaisten tarpeita.
Lämpötila on kuin ruoka tai henkilöt, jotkut pitää, jotkut ei, oli sitten kuumaa, viileää, tai sadetta. Kylmästä ja kuumasta vain harvat saavat kiksejä… no saunassa tietenkin. Täällä rannikolla saunan käyttö on erinomaisen hienoa, vaikka ihan kuumimpinakin päivinä, 80 asteen löylyistä 35 astetta ulkona tuntuu mukavan viileältä!
Loading ...
