Liekö syynä se, että jäseneksi ei pääse vain ilmoittautumalla, vaan yleensä toisen jäsenen kutsumana, vai jokin muu, mutta joidenkuiden mielikuvissa järjestöön liittyy jotain mystistä.
Oman määritelmänsä mukaan ”Rotary on eettisellä pohjalla toimiva kansainvälinen palvelujärjestö, joka toimii yli 200 maassa”. Järjestöllä on tällä hetkellä maailmanlaajuisesti yli 1,2 miljoonaa jäsentä. Suomessa on noin 260 rotaryklubia ja rotareita niissä on yhteensä noin 9.000. Espanjassa klubeja on yli 200 ja niissä jäseniä n. 4000.
Rotarytoiminta sai alkunsa vuonna 1905 chicagolaisen liikemiehen, Paul Harrisin, ajatuksesta ”parantaa kaupungin liikemoraalia ja vaihtaa ajatuksia yhteisön kehittämiseksi, uuden oppimiseksi ja ystävyyden lujittamiseksi”.
Euroopan ensimmäinen rotaryklubi perustettiin Lontoossa vuonna 1911 ja Suomen ensimmäinen klubi aloitti toimintansa Helsingissä vuonna 1926. Manner-Euroopan ensimmäinen klubi puolestaan perustettiin Madridissa vuonna 1920, eli satavuotisjuhlia vietettiin viime vuonna.
Täkäläinen rotaritoiminta on törmännyt myös töyssyihin, sillä Francon noustua valtaan vuonna 1936 rotareista tuli diktaattorin mielessä valtion vihollisia ja toiminta kiellettiin.
Aktiivista toimintaa
Nykyään rotarit kokoontuvat klubikokouksiinsa yleisimmin kerran viikossa, mutta vähintään kahdesti kuukaudessa. Näiden lisäksi järjestetään muuta toimintaa, kuten yritysvierailuja, luentoja tai erilaisia jäseniltoja.
Kokoukset ja muut tapaamiset avaavat mahdollisuuksia mm. sosiaaliseen kanssakäymiseen ja ammatilliseen verkostoitumiseen, mutta järjestön pääasiallinen tarkoitus on toimia oman ympäristönsä ja koko maailman paremman huomisen hyväksi.
Kenties näkyvin rotareiden projekti on ollut työ polion poistamiseksi maapallolta. Rotarit ovat keränneet rahaa ja tehneet työtä vuodesta 1985 PolioPlus-hankkeessa, jonka tavoitteena on rokottaa kaikki maailman lapset poliota vastaan. Yhteistyökumppaneina tässä työssä ovat mm. Maailman terveysjärjestö WHO, Rotary International, USA:n terveysviraston osa ja YK:n lastenrahasto sekä monet valtiot. Työn tulokset ovat konkreettisesti nähtävissä, sillä poliotapausten määrä on vähentynyt maailmassa yli 350 000 vuosittaisesta tapauksesta lähes nollaan.
Aurinkorannikon rotarit
Aurinkorannikolla toimii tällä hetkellä yhdeksän rotariklubia. Näistä suurin osa on luonnollisesti espanjalaisia, mutta joukossa on myös muutama kansainvälinen klubi.
Englanninkielisen Rotary Club Mijas Internationalin presidenttinä toimii monille Aurinkorannikon suomalaisille tuttu Suvi Kauranen. Hän on myös järjestön Andalusian alueen apulaiskuvernööri.
– Mijasin klubin jäsenissämme on mm. neljä suomalaista, kaksi espanjalaista, englantilaisia, hollantilaisia, saksalainen, irlantilainen jne. Kokoonnumme Cerrado del Águilan klubiravintolassa joka kuukauden ensimmäinen ja kolmas tiistai, lounasaikaan, Kauranen kertoo.
Klubin kokoontumiset alkoivat syyskuussa 2016 ja virallisen rotaryklubin aseman se sai toukokuussa 2017. Koko toimintansa ajan klubi on toiminut aktiivisesti alueen kodittomien hyväksi.
Käytännössä kodittomille annettavaan apuun kuuluu mm. viikoittaiset ruokakassit, talviaikaan makuupussien, vaatetuksen ja jalkineiden jako, sekä hammashoidon maksaminen.
Kodittomien ohella osansa huomiosta saa myös ympäristö. Klubin ohjelmassa on rantojen puhdistusta ja puiden istutusta joka kuukauden viimeisenä lauantaina. Lisäksi he antavat kansainvälisiä avustuksia, tällä hetkellä mm. Intiaan lääkkeellisen happigeneraattorin hankintaan Vicente Ferrer-säätiölle.
Loading ...
