Pakko myöntää, olen oppinut elämään asian kanssa. Vatsakin sietää laktoosia pienissä määrin hyvin ja olen valmistanut monipuolisesti ruokia ilman maitotuotteita.
Sitä vain mietin, että miten muiden vatsat voivat. Tiedän aika monta, joilla on oikeasti isoja ongelmia laktoosin sietämisen kanssa.
Eräs tuttavani tuli kuukauden harjoittelujaksolle Fuengirolaan. Seuraavana päivänä hän soitti minulle ja kysyi, mistä löytää laktoosittomat ja gluteenittomat tuotteet. Hänellä oli vatsakipuja jo ensimmäisen illan ruokailusta.
Luettelin hänelle kaikki ruokakaupat joista voi käydä etsimässä, ja toivotin onnea. Ruokarajoitteisille tarkoitettujen tuotteiden metsästäminen käy täällä ihan aarrejahdista.
Vaikka kauppa tarjoaisikin Sin Lactosa -tuotteita, ei niiden löytämistä ole tehty helpoksi. Valikoima on usein hyvin suppea ja piilottelee jossain peränurkassa. Jokainen jogurttipurkki täytyy tutkia erikseen ja etsiä pienellä lukeva teksti, joka kertoo, että tuote on sinullekin syötävää.
Hyvä esimerkki omasta aarrejahdistani on eräs kermanhakureissu. Lähin kauppa joka tarjoaa laktoositonta kermaa, on parin kilometrin päässä. Matka ei ole sinällään pitkä, mutta minulla ei yleensä ole siihen suuntaan muuta asiaa.
Laktoosittomat tuotteet sijaitsivat ennen kaukana muista vastaavista tuotteista. Jos tiesi mistä etsiä, ne löytyivät helposti. Tällä kertaa hyllypaikka oli vaihtunut. Tämä oli jo toinen kerta kolmen kuukauden sisällä.
Pyörin kaupassa pöljänä ilman päämäärää, kunnes lopulta kysyin apua. Hyllyttämässä ollut myyjää huitoi minulle suunnan ja löysinkin oikeaan osoitteeseen. Jännä juttu, sillä kaikkea muuta oli kyllä tarjolla, mutta juuri laktoosittomat kermat puuttuivat. Peruskerma kainaloon ja apteekin kautta kotiin. Ensi kerralla parempi tuuri. Ehkä.