– Mitäs me pistettiin leivän päälle ennenku oli Floraa?
– Mitäs sä oikein meinaat, ettei ollu Floraa?
Klassikkomainoksen keskustelun voisi tänä päivänä virittää muotoon
– Mitäs me tehtiin kesällä ennenku oli korona?
– Mitäs sä meinaat, ettei ollu koronaa?
Kysymys on aiheellinen ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin tämä koronan aiheuttama valitusvirsi on kestänyt jo niin kauan, että ainakin oma putkiaivo alkaa olla valitettavan tottunut siihen että kaikki on peruttu. Toisekseen nyt alkaa vahvasti näyttää siltä, että koronapilvi on vääjäämättä väistymässä. Hitaasti, ja ehkä epävarmastikin, mutta silti.
Tässä kuluneen reilun vuoden aikana olen oppinut luottamaan kohtuullisessa määrin Espanjan ykkösepidemiologi Fernando Simonin puheisiin. Hänen kun ei virkamiehenä tarvitse puhua politiikkaa, vaan voi keskittyä totuuteen.
Simonin mukaan ollaan lähellä aikaa jolloin maskipakko ulkona voidaan haudata. Koska elän tasaista perheenisän elämää, minulle ei juurikaan ole väliä esimerkiksi sillä, onko keskellä yötä ulkonaliikkumiskielto tai ovatko diskot auki, mutta kun joskus toivottavasti läheisessä tulevaisuudessa saan lähteä rannalle käyskentelemään ilman maskia, niin voi pojat.
Andalusian jefe Moreno uhosi tällä viikolla, että kesäkuun loppuun mennessä jokainen yli 40-vuotias andalusialainen on saanut vähintään ensimmäisen koronapiikin. Sanonnan mukaan ”uskoo ken tahtoo”. Minä kyllä tahdon uskoa, vaan tiedä uskallanko silti. Mutta ainakin toivon.
Täältä etäältä olen huomannut, että vähemmän yllättävästi Suomessa vedetään koronarajoitusten kanssa linjaa, jonka kutsuminen tiukaksi olisi vähättelyn maailmanennätys. Siitä huolimatta luin hetki sitten interverkosta, että Suomessa aiotaan tänä kesänä järjestää ainakin 11 isompaa kesäfestaria. Elävää musiikkia, mitäs siihen sanot?
Minä sanon että IHANAA!
Janne Leipijärvi
Loading ...
