-Tässä leijonaryhmässä on niin paljon nuoruuden energiaa, että se vie pitkälle eteenpäin. Minun veikkaukseni on, että Suomi on näissä MM-kisoissa mitaleilla, julistaa legendaarinen kiekkovalmentaja Rauno Korpi.
-Marjamäen Late on onnistunut siinä, mihin vanhemmat valmentajat eivät ole koskaan pystyneet. Hän on tehnyt radikaalin nuorennusleikkauksen maajoukkueeseen muutamassa vuodessa. Hän on ottanut tietoisesti ison riskin. Joukkue on jo nyt näyttänyt, että se pystyy tekemään voittoon tarvittavat maalit.
Korven mukaan hyökkäyspää toimii hyvin mutta Leijonien puolustuksessa on ongelmia.
-Mukana näyttää olevan liikaa hyökkäysasenteella pelaavia pakkeja. Esimerkiksi keskiviikkoisessa Tanska-ottelussa tämä kostautui monena läpiajona. Onneksi Ville Husso oli maalilla loistavassa vireessä, muuten tappiolukemat olisivat voineet olla paljon rumemmat. Leijonien puolustusta katsellessa tulee ikävä Kukkosen Lassea, alapää tarvitsee johtajaa, joka siivoaa maalinedustan eikä päästä vastustajaa nokatusten maalivahdin kanssa.
Korpi muistuttaa myös erikoistilanteiden tärkeydestä isoissa turnauksissa. Tanska pelasi Korven mielestä alivoimansa taktisesti upeasti. Suomi joutui pyörittämään kiekkoa isolla ympyrällä ja yrittämään ratkaisuja lähes olemattomista kulmista.
Kieltäytymisistä
Korpi ei odota enää montaa NHL-vahvistusta näihin kisoihin.
-Jos Laineen Patu vapautuu ensi yönä, hän olisi loistava lisä maalintekijänä. Luulen, että hänen kykynsä tulevat vielä paremmin esiin isossa kaukalossa. Maalivahtipeli on kunnossa, Husso on selvästi voittava maalivahti, uutta miestä ei nähdäkseni maalille tarvita.
Näistäkin kisoista jäi pois monta suomalaista NHL-tähteä, kuka mistäkin syystä. Korpea korpeaa se, että media on osoittanut Marjamäkeä syylliseksi kieltäytymisiin.
-En usko, että tällä kertaa kukaan jätti tulematta valmentajan persoonan takia. Nämä kieltäytymiset liittyvät ihan muihin asioihin. 70- ja 80-luvuilla oli oikeasti henkilökemiaan liittyviä kieltäytymisiä. Esimerkiksi Seppo Liitsolan persoona oli sellainen, jota kaikki pelaajat eivät sulattaneet.
-Vanhempien NHL-tähtien läsnäolo kisoissa ei ole välttämättä edes eduksi joukkueelle. Vapautuneet pelaajat tulevat aina ”hävinneistä” joukkueista, joten sitoutuminen ja motivaatio eivät aina pitkän uran tehneillä pelaajilla riitä leijonapaitaan. Mukaan tulleet nuoret esimerkiksi Sebastian Aho ja Teuvo Teräväinen osoittavat saapumisellaan hienosti kiitollisuutta leijonakiekkoilulle.
Voittoja ja tappioita
Rauno Korpi valmensi itsekin Suomen maajoukkuetta vuosina 86-87. Mitaleille asti ei silloin vielä päästy, vaikka lähellä käytiin.
-Kaikki muistavat Moskovan kisoista 4–4 rökäletappion Ruotsille. Olimme kiinni mitalissa ottelun viimeiseen minuuttiin saakka. Johdimme 4–2, kunnes Anders Carlsson teki ensin kavennuksen ja pääsi sitten omien hölmöilyjemme takia yksin läpi tasoittamaan pelin. Tasuri vei meiltä mitalit, se kulkee historian kirjoissa yhtenä Leijonien suurimpana häviönä.
Vaikkei Korpi leijonavalmentajana mitalia saanutkaan, on palkintokaapissa runsaasti jalometallia. Hän toimi Tapparan valmentajana erimittaisia jaksoja vuosien 1975–1998 välisenä aikana. Noihin vuosiin mahtuu seitsemän Suomen mestaruutta.
-Neljä kultaa tuli päävalmentajana ja kolme apuvalmentajana. Hienoimmat Tapparamuistot liittyvä kultakauteen 86–88. Silloin voitimme kolme mestaruutta peräkkäin eikä mikään mahti maailmassa tuntunut pysäyttävän meitä.
Korpi seurasi aktiivisesti myös kuluneen kauden liigan finaaleita, joissa vastakkain olivat Tappara ja Oulun Kärpät.
-Tapparalla oli finaalisarjaan paremmat lähtökohdat. Oli nuorempi joukkue, vähemmän matseja alla ja hinku voittaa kolmas kerta peräkkäin. Kaikki oli kohdillaan, mutta finaalisarjan ratkaisi täysin epäonnistunut ylivoimapeli. Tappara pääsi finaaleissa pelaamaan yli erän verran ylivoimalla, eikä saanut ainuttakaan maalia aikaiseksi. Kärpät uskalsi pelata kovaa, koska näkivät, että Tapparan ylivoima on tehotonta. Joukkue ja valmentajat saavat tästä syystä katsoa peiliin hopeat kaulassa ja miettiä miksei mitali ole kirkkaampi.
Fuengirolaan
Korpi ei ole ensimmäistä kertaa Fuengirolassa. Edellisestä reissusta on tosin vierähtänyt jo tovi, se tapahtui vuonna 1975, silloin juhlittiin Tapparan kultamitaleita.
-Oli hieno reissu, sitä voisi kuvailla termillä ponteva viikko. Tultiin Keihäsmatkojen koneella ja jo tullessa liemiruokatarjoilu oli runsasta. Kaikki matkan yksityiskohdat eivät ole painokelpoisia, mutta hyvin viihdyttiin. Yksi vuokra-autokin meni muusiksi, kun tuoreet Suomen mestarit ajoivat täyteen ahdetun pikku-Fiatin katedraalin portaita alas. Onneksi kukaan ei tuossa yhteydessä loukkaantunut.
Korpi on viettänyt aikaansa Fuengirolassa nyt vajaan viikon ja on ihastunut paikkaan.
-Täytyy käydä Brita-vaimon kanssa neuvotteluja, josko tänne voisi tulla talvisin pidemmäksikin aikaa. Täällä on kaunista ja rauhallista. Meri-ilmasto on myös terveellistä. Sitä paitsi, näkeehän täälläkin Tapparan matsit telkkarista, ikuinen Tapparan mies nauraa.
Ammatillisen jääkiekon Korpi jätti vuonna 2000. Siitä lähtien hän on toiminut erilaisissa yritysvalmennustehtävissä. Esimerkiksi Wurth-yhtiöiden myyntitiimejä hän on kouluttanut aktiivisesti jo vuodesta 1990 alkaen.
-Elämässä on alkanut uusi jännä vaihe. Molemmat tyttäremme Petra ja Kiira menivät naimisiin alkuvuodesta. Tässä ryhdytään viettämään appiukon elämää, joskin molempien vävyjen kanssa olen selvästi enemmän kaveri kuin appi.
Rauno Korpi on lauantaina Roostersissa paikalla, kun Suomi kohtaa Kanadan. Hän on lupautunut kommentoimaan Leijonien peliä erätauolla.
Antti Pekkarinen
Loading ...
