Rannikkovertailua

Pieni raportti Piilaaksosta. Kirjoittelen tätä kalifornialaisessa hotellissa vastaheränneenä ja tietoisena siitä, että Aurinkorannikolla iltapäivä on kääntymässä iltaan ihmisten valmistautuessa sosiaaliseen ruokintaan, eli ravintolaillalliseen ystävien kanssa. Niinpä ajattelin tässä ääneen pohtia eteläespanjalaisen rannikon ja Jenkkien länsirannikon eroja suomalaisin silmin.

Ulkoisesti Amerikan rannikko on näillä leveyspiireillä hyvinkin samanlainen kuin meidän kotiCosta. Kaupungit seuraavat toisiaan katkeamattomana helminauhana kuten Costalla konsanaan. Pitkät hiekkarannat, tutut käpypalmut ja vuorten kukkulat rytmittävät Los Angelin katukuvaa niin, ettei muista matkanneensa vuorokautta toiselle mantereelle. Lämpötilat pyörivät samoissa lukemissa ja kovat tuulet katkovat puita teille ja sääilmiöiden jälkeen kärsitään sähkökatkoista kotoisasti! Eroja pitää siis luontoilmiöiden sijaan hakea toimintakulttuurista. Täällä päivää rytmittää omistautuminen työlle ja hyvinvoinnille. Kauppojen hyllyt notkuvat toinen toistaan uskottavampia terveystuotteita ja ihmiset jonottavat autoissaan kilpaa työpaikoilleen. Illalla ravintolan metsästäminen downtownissa huumeiden orjiksi päätyneitä zombeja väistellen on puolestaan haasteellisempi homma. Normaaliväki on kiltisti illat kotona tai lifehacking-hommissa kuntosalilla. Sosiaalinen kanssakäyminen hoidetaan netin välityksellä, probioottimehumuki kätösessä. Hieman erilaista siis kuin meillä.

San Franciscossa on yksi maailman tunnetuimpia Chinatowneja, eli alue, jossa kiinalaiset pesivät. Siinä sitten turistit painelevat alueelle ja ihmettelevät amerikkalaisen kaupungin keskelle syntynyttä pikkukiinaa. On tietysti hyvin hymyilyttävää ajatella, miten meillä matkailijat suuntaavat askeleensa Los Bolichesiin tutkimaan paikallisväestön elinympäristöön parkkiintuneita suomalaisia, jossa me paikallisoppaina saamme ohjata heitä Tauskin baarin suuntaan. Turistit bongaavat rannikon suomalaisia filmirullaansa kuin isompiakin tähtiä.

- Mainos -

Kauniit on maisemat ja kauniit on ihmiset molemmilla rannoilla. Espanjan kielelläkin pärjää molemmilla biitseillä, mutta mukavalta silti tuntuu ajatus kotiinpaluusta tutuille ja turvallisille Espanjan palmukaduille.

Jaa artikkeli:

Artikkelin kirjoittaja

Irina Viitala
Kirjoittaja on Espanjan Suomalaiset Yrittäjät ry:n puheenjohtaja ja kansainvälistyvän Wannadon SuperAssareiden kasvuyrittäjä.
Mainos
Jatka lukemista