Progekonkari Tommy Eriksson johdattelee klassikkoartistien seuraan

Tommy Eriksson ottaa haltuun Neal Youngin kirkkaimmat helmet. Luvassa ainakin rockaamista vapaassa maailmassa.

Toista talvea Espanjan auringossa lämmittelevä Tommy Eriksson on pitkän linjan muusikko, jonka nimi saattaa olla hyvinkin tuttu, jos on seurannut esimerkiksi suomalaista progemusiikkia.

Tommy Erikssonin pitkän uran varrelle mahtuu toki progeilun ohella myös suoraviivaisempia rockbändejä, kuten esimerkiksi 80-luvulla mainetta niittänyt Androids -yhtye.

Kaikki alkoi kuitenkin Vaasassa 70-luvulla, kun Eriksson tarttui kitaraan 13-vuotiaana. Ensimmäisen varsinaisen yhtyeen aika koitti neljä vuotta myöhemmin, vuonna 1977.

– Ensimmäisen bändin nimi oli She, ja sen kanssa kierrettiin pitkin pohjanmaata. Ohjelmisto koostui muun muassa Deep Purplesta, Black Sabbathista ja Blue Öyster Cultista. Siihen aikaan kukaan ei tuntenut Blue Öyster Cultia, joten monet luulivat heidän kappaleitaan meidän omiksemme, Eriksson muistelee.

Aloittelevilla bändeillä oppirahojen makseluun sisältyy monesti mieleenpainuvia sattumuksia. Näin kävi Erikssonin yhtyeelle.

– Kun tuli ensimmäisen keikan aika, niin järjestäjä ilmoitti, että bändit soittavat sitten 5 kertaa 45 minuuttia. Eihän meillä sellaista settiä ollut esittää. Naapurin poika oli kuitenkin tilannut postimyynnistä Kissin Alive! Live-levyn, jolta keikkaa edeltävänä viikkona treenasimme parikymmentä Kissin biisiä, niin saatiin 5 kertaa 45 minuuttia täyteen.

Vaasasta Erikssonin tie vei Raumalle, missä hänellä oli Heaven-niminen yhtye, joka pääsi televisioon asti.

– Heavenistä muodostui sittemmin Scarab, joka teki myös LP:n vuonna -83. Se oli aikanaan jonkinlainen proge kulmakivi ja pioneerityö, koska siihen aikaan tuollainen koukeroisempi musiikkityyli aika pannassa, kertoo Eriksson.

Tommy Eriksson ei pelkää tarttua haasteisiin. David Bowin tai Neil Youngin kaltaisten mestareiden tuotantoon koskeminen saattaisi monia pelottaa, Erikssonille se on vain hauskaa.

Raumalta matka jatkui Helsinkiin, jossa mies toimi teatterimuusikkona vuosikausia. 80-luvun loppupuolella otsikoihin nousi The Androids, jossa Eriksson lauloi. Kasarihevin kultasuoneen iskeneelle Androidsille suunniteltiin jo Japanin kiertuettakin, mutta sitten vastaan iskivät taloudelliset realiteetit.

– Satuimme olemaan samalla levy-yhtiöllä kuin Ressu Redfordin Bogart Co. Ja siinä kävi niin, että Bogart kulutti kaikki rahat Lontoossa, eikä meille jäänyt enää budjettia ulkomaanmarkkinointiin. Lopulta Androidsin Let It All Out levy julkaistiin Suomen lisäksi vain Espanjassa. Jotain Teosto-maksujakin on joskus Espanjasta tullut, eli jonkun verran se soi täällä radiossakin.

Sittemmin Eriksson hakeutui jälleen lähemmäs progejuuriaan esimerkiksi Ageness yhtyeen riveissä. Eikä hänen uransa listaus olisi lähelläkään täydellistä, ellei mainittaisi hänen yhteistyötään legendaarisen Wigwamin kanssa. Hän on musisoinut eri Wigwam-soittajien kanssa ja toimi myös viisi vuotta yhtyeen live-miksaajana, kiertuemanagerina, bussikuskina ja vaikka minä muuna.

Ensi tiistaina, 8. tammikuuta Tommy Eriksson tarttuu ravintola Kukon lavalla kitaraan, huuliharppuun ja melkoiseen laulukatalogiin. Hän nimittäin esittää Neal Youngin tuotantoa. Luvassa on se akustisempaa osastoa, että myös bändivetoisempaa materiaalia.

– Illan ohjelmistoon on haettu Youngin loistavan tuotannon kaikki kirkkaimmat helmet. Musiikin ohella luvassa on myös tarinoita Neal Youngista, tämän musiikista ja vähän muustakin. Kannattaa ehdottomasti tulla kuuntelemaan, hän vinkkaa.

Kevään mittaan vastaavia iltoja on suunnitteilla lisääkin.

– Ainakin David Bowien ja Wigwamin tiimoilta on tarkoitus pitää samantapaiset keikat, Eriksson suunnittelee.

 Janne Leipijärvi

 

Mitä mieltä olit kirjoituksesta?
  • Mielenkiintoinen (11)
  • Erinomainen (6)
  • Hyödyllinen (2)
  • Tylsä (0)
  • Vanha uutinen (0)