Kesä on siitä hienoa aikaa, että kukkasia löytyy niin kedoilta kuin mediastakin. Tänä vuonna ei Suomessa ollut kattohaikaroita, ei edes leijonia, mutta oli onneksi sentään Toukohousu ilman paitaa.
Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto nousi kertaheitolla samaan kastiin demarien ex-puheenjohtaja Jutta Urpilaisen ja kokoomuksen eksän Alexander Stubbin kanssa.
Sen, minkä Juntta teki iltapäivälehden sivuilla verkkosukilla ja Aleksi shortseilla Duudson-maassa teki Toke ruotsalaisella King Kong -homoklubilla, missä mies läiski toista miestä takapuolelle.
Mitä puoluejohtajat sitten tekivät? He menettivät yhdessä hetkessä poliittisen uskottavuutensa.
Touko Aalto tosin menetti uskottavuutensa jo aikaisemmin ryhtyessään puolustamaan maastapoistettavan ihmisen palautusta lentokoneessa seisten vastoin ilmailulakia vastustaneen vihreiden eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteeri Aino Pennasen toimintaa.
Näin toimimalla Aalto ikävä kyllä unohti sen tosiasian, että laki on laki politiikollekin ja niskoittelu lakia vastaan on puolestaan rangaistava teko.
Sittemmin olen antanut itseni ymmärtää, että neljän poliisin voimin maasta poistettu mies oli kaikkea muuta kuin onneton pakolaisraukka, jonka kylmä Suomi palautti kotimaahansa nälkää, kylmää ja kurjuutta kokemaan.
Kotikaupungissani Raumalla väitetään, että pakkokeinoin palautettu olisi ollut juurikin Raumalla tapahtuneesta törkeästä raiskauksesta ja törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä neljän vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomittu irakilainen. Jos näillä ansioilla ei saisi palauttaa, niin millä sitten?
Siihen en ota kantaa, onko Vihreillä poliittisena liikkeenä koskaan uskottavuutta ollutkaan. Jos on ollut, niin nyt sekin vähä on karisemassa hyvää vauhtia pois. Enää ei riitä, että puheenjohtaja pitäisi paidan päällään tai mitä todennäköisemmin lakikirjan tunteva lainsäädäntösihteeri vaivautuisi ottamaan selvää, miksi pakkopalautuksia tehdään.
Kesä on tunnetusti aktiivisen saunomisen aikaa ja saunomiseen liittyy myös suven toinen poliittinen kukkanen. Se ei ole kovinkaan suuri yllätys, että asialla on sahamies, ei kuitenkaan Ilari, vaan Viitasaaren härkä Teuvo. Aiemmin eduskunnan kahviota judosaliksi luulemaan erehtynyt peruskansanedustaja on nyt luullut saunaa ihmisasunnoksi.
Eikä riitä, että Teuvo olisi yksin erhettynyt, samaan lankaan on mennyt myös vetelin laji- ja puoluetoveri Ville Vähämäki. Mutta kerrankos juureva maalaismies Helsingin valoissa eksyy.
Laulun sanoissa kerrottiin muutama vuosi sitten pojasta, joka saunoo. Tuskin osun kovinkaan pahasti pieleen väittäessäni, että Teukan ja Viltsun vuokraamassa saunassa ei ole viime aikoina kylvetty, mutta ei ole myöskään asuttu.
Tässä tapauksessa korvausta olemattomasta kakkosasunnosta nostava kansanedustaja ei ole kuitenkaan se tarinan tyhmä, vaan tyhmä on korvausten maksaja. Siis se sama taho, joka antoi aikanaan Paavo Väyrysen jalasmökillekin kakkosasunnon statuksen.
Sitä en tiedä, tekikö kyseinen mökki sitä samaa virkaa aina Brysselissä asti. Mutta sen tiedän, että maksajia olemme me, rehelliset suomalaiset veronmaksajat.
Asko Tanhuanpää
Loading ...
