Arjesta tiedämme, miten psykologiset seikat, kuten ahdistuneisuus, voivat vaikuttaa suolen toimintaan. Tämä on monille tuttua. Viime aikoina on tutkittu tapahtumakulkua myös toiseen suuntaan. Suolen sisällöllä, mikrobeilla, on vaikutusta aivojen kehitykseen ja toimintaan. Sitä kautta ne vaikuttavat myös tunteisiin ja mielen ongelmiin.
Ruoansulatuskanavassa on enemmän kuin 100 miljoonaa neuronia, hermosoluja, joita yleensä pidetään aivosoluina.
Kun puhutaan suoliston kunnosta, puhutaan koko kehon terveydestä. Suoliston seinämän kunto ja eri mikrobilajit vaikuttavat suoraan mielentilaan ja tuntemuksiin.
Ahdistuksen suhteen eniten hyviä tuloksia on saatu Lactobacillus rhamnosus, Lactobacillius casei ja Bifidobacterium longum bakteereilla. Masennukseen Lactobacillus acidophilus, Lactobacillus casei, ja Bifidobacterium bifidum ovat muiden muassa osoittautuneet tehokkaiksi. Vaikutus ei tapahdu hetkessä, vaan niitä kannattaa nauttia 4 – 8 viikkoa ennen tulosten arviointia.
Bakteerit toimivat ryhminä eli joidenkin hyvien bakteerien nauttiminen lisää muidenkin hyvien bakteereiden osuutta kokonaisbakteerikannasta. Samalla harmia aiheuttavien bakteerien määrä vähenee.
2017 julkaistiin tutkimus, jossa tarkasteltiin masennuksesta kärsivien koehenkilöiden ja hyvin voivien verrokkihenkilöiden suolistobakteeristoja. Masentuneiden suolistobakteerikannat erosivat verrokeista selvästi!
Yleisimpiä bakteroidi- bakteereita oli vähemmän masentuneilla kuin terveillä. Masentuneilla oli paljon enemmän prevotella- ja klebsiella-ryhmien bakteereita.
Ihmisen suolistossa on noin kilon verran bakteereja. Jokaisen bakteeristo eroaa toisten vastaavasta. Erilaisia ihmisen suolistossa tavattuja bakteerilajeja tunnetaan viisituhatta. Yleensä yhdeltä henkilöltä löytyy noin tuhat erilaista bakteeria. Suolistobakteerit ovat hyvinvoinnillemme tärkeitä.
Suolistossa vallitsee tavallisesti tasapaino satojen bakteerikantojen välillä. Eri syistä tasapaino saattaa horjua. Näin voi käydä antibioottien, dieetin, muuttuneen hygienian, erilaisten ympäristömyrkkyjen tai infektioiden seurauksena. Tämä aiheuttaa vääristyneen immuunivasteen. Tässä ns. dysbioosissa suolessa syntyy tulehdusreaktioita, jotka lienevät yleisiä stressitilanteessa.
Usein erityisruokavaliota noudattava saa liian vähän kuituja, jolloin vähitellen hyödyllisten bakteerien taso suolistossa vähenee. Esimerkiksi gluteenitonta, vähähiilihydraattista, keto- ja fodmap-ruokavaliota noudattavan kannattaisi käyttää niin probiootteja kuin prebiootteja ja varmistaa näin mikrobiston tasapaino.
Kaikki lääkkeet, esimerkiksi antibiootit, särky- ja närästyslääkkeet, vähentävät suoliston hyvien bakteerien määrää. Lääkitysten tukena kannattaa käyttää probiootteja kuureittain ja tukea siten mikrobiston hyvinvointia.
Vähähiilihydraattisten ruokavalioiden yksi suuri ongelma on, että ne eivät usein sisällä tarpeeksi näitä liukenevia kuituja, jotka ylläpitävät suoliston toivottuja bakteerikantoja.
Myös liika sokeri voi kumota probioottien tehon siten, että suolistossa olevien tiettyjen ei-toivottujen bakteeriryhmien osuus nousee liian korkeaksi, jolloin ne valtaavat liikaa suolistomikrobistoa.
Ilmavaivat ovat tyypillisiä ärtyneen paksusuolen oireyhtymän vaivoja niin turvotuksen, ripulin kuin myös ummetuksen ohella. Hyödyllisten bakteerien määrän ja samalla happamuuden lisääntyminen suolistossa auttaa oireisiin. Tällöin apua saa probiooteista ja kuidusta.
Jos suolistossa ei ole riittävästi ravintoa hyville bakteereille, ei niidenkään osuutta saada nostettua. Ei-toivotut bakteerit ovat usein kaasua tuottavia.
Jos suolistossa on liian vähän hyviä bakteereja tai se on muuten huonossa kunnossa, serotoniinin tuotanto vähenee myös aivoissa, sillä serotoniinin esiasteena toimivan tryptofaani-aminohapon imeytyminen voi heikentyä. Serotoniinin vähyys altistaa mm. unihäiriöille.
Krooninen stressi vaikuttaa siihen, millaisia mikrobeja suolistossamme elää. Stressin haittoja voi ehkäistä ja hoitaa hoitamalla suoliston bakteeristoa. Probiootit ja prebiootit ovat keino tähän.
Suolistobakteerit vaikuttavat suoliston omiin hermosoluihin ja vagushermon kautta suoraan keskushermostoon. Ne vaikuttavat myös laajasti hermoston välittäjäaineiden tuotantoon.
Ehdottoman tärkeää on jatkaa probioottien ja prebioottien käyttöä antibioottikuurin jälkeen. Näin saadaan palautettua suoliston mikrobisto tasapainoon. On myös huomattu, että antibioottikuurin jälkeen mikrobistossa voi jäädä vallalle tietty bakteeriryhmä sekä mikrobiston epätasapaino, joka liittyy energiametaboliaan eli rasvan kertymiseen. Siksi ei ole mitenkään poikkeuksellista, että antibioottikuurin jälkeen paino alkaa nousta.
Koska maitohappobakteerit ja bifidobakteerit toimivat suolessa monin keinoin, aktivoivat immuunivastetta ja tuottavat aivoille hermovälitteisiä yhdisteitä, niiden käyttö on suositeltavaa esimerkiksi allergioissa, atooppisen ihon ongelmissa, neurologisissa sairauksissa, stressissä, unettomuudessa, diabeteksessa ja suoliston sairauksissa.
Tutkimusten mukaan probiootit tuovat helpotusta myös kevään siitepölyallergioihin immuunivasteen aktivoinnin kautta. Tällöin probioottien käyttö kannattaa aloittaa jo aikaisin talvella.
Loading ...
