Sanonnan mukaan nopeat liikkeet ovat näyttäviä. Jos tämä pitää paikkansa, on Lilia Mönkäreen elämässä riittänyt näyttävyyttä. Vai pitäisikö kuitenkin sanoa Lilli, eikä Lilia?
– Kaikki ystäväni ovat jo niin pitkään sanoneet minua Lilliksi, että olen melkein unohtanut koko Lilia-nimen, hän itse toteaa.
Yksi näyttävä liike hänen elämässään tapahtui jokseenkin neljä vuotta sitten, kun hän muutti miehensä Mikon kanssa Espanjaan.
– Olimme lomailleet usein Almerían alueella ja pidimme siitä. Lopulta päätimme laittaa talomme Helsingissä myyntiin ja muuttaa Almeríaan.
Mönkäreiden ajatuksena oli laittaa talo myyntiin, ja koska siinä kuitenkin kestäisi, niin sillä aikaa olisi hyvä tehdä valmisteluja ja järjestelyjä muuttoa varten. Vaan kuinkas kävikään.
– Talo menikin kaupaksi kahdessa viikossa, joten sitten alkoi melkoinen järjestely. Lapsille piti saada omat asunnot Helsingistä ja itselle tietysti etsiä asuntoa Espanjasta. Hetken aikaa asuimme Helsingissä hotellissakin, Lilli Mönkäre muistelee.
Lisää nopeita liikkeitä
Lopulta asiat saatiin järjestymään ja Mönkäreet muuttivat pieneen Almerimarin rantakaupunkiin, noin 40 kilometriä Almerían länsipuolelle. Siellä kokin koulutuksen saanut Lilli Mönkäre avasi kaupungin satama-alueella oman ravintolan marraskuussa 2017.
Ravintolan toiminta lähti hyvin käyntiin. Edessä oli kuitenkin jälleen yksi nopea liike, josta tällä kertaa vastasi Almerimarin kunta.
– Yhtenä päivänä, seuraavan vuoden kesäkuussa, kun tulin avaamaan ravintolaa, oli satamaan kulku suljettu molemmista päistä. Kunnantalolta ilmoitettiin, että satama menee remonttiin, eikä lokaaleihin ole enää asiakkailla pääsyä. Se oli sen ravintolan loppu, Mönkäre toteaa.
Mönkäreiden katseet kääntyivät kohti Aurinkorannikkoa, koska työmahdollisuuksia oli täällä selvästi paremmin. Heinäkuussa Mönkäreet tulivat käymään Fuengirolassa. Mikolla oli työhaastattelu, joka johti työsopimukseen, ja samalla reissulla Lilli tutustui ravintola Kukon silloiseen keittiöpäällikköön, jonka kautta järjestyi sekä asunto, että Lillille töitä Kukosta. Että sellaisia nopeita liikkeitä.
Hevillä putkaan
Vaikka Lilli Mönkäre puhuu sujuvaa suomea ja on itse asiassa asunut suurimman osan elämästään Helsingissä, kuuluu hänen puheenparrestaan edelleen vahva korostus, joka viittaa synnyinmaahan, jota ei enää ole olemassakaan.
– Synnyin Neuvostoliitossa, Moskovassa vuonna 1967, hän kertoo.
Jokaisella suomalaisella lienee jonkinlainen käsitys tai luulo esiripuntakaisesta Neuvostoliitosta, mutta miten Lilli Mönkäre koki varttumisen Moskovassa?
– Se oli aika ahdistavaa. Kaikki länsimainen tai muuten erikoinen oli kiellettyä, Lilli Mönkäre muistelee.
– Neuvostoliitossa ei ollut edes seksiä. Lapsia vaan ilmestyi jostain, hän sanoo ja purskahtaa nauruun.
Myös länsimainen rockmusiikki oli pannassa.
– Abbaa sai kuunnella, mutta kaikki Scorpionsit, Ozzy Osbournet, Guns n’ Rosesit jne. oli tiukasti kielletty.
Nuorta Lilliä eivät kiellot kuitenkaan pidätelleet.
– Pojat olivat saaneet hankittua kasetteja, joissa oli länsimaista rockia. Meillä oli tapana käydä ostamassa kaupasta jotain pontikkaa, jota myytiin viinin nimellä ja mennä puistoon juomaan ja kuuntelemaan rockia. Ozzy Osbourne oli suosikkini, mutta myös muita bändejä kuunneltiin ahkerasti, Mönkäre muistelee.
Poliiseille ei länsirokki kuitenkaan maistunut.
– Miliisi tuli aika usein paikalle kyselemään että mitäs täällä tehdään. Kerroimme että juodaan viiniä ja kuunnellaan rockia. Ja siitä sitten koko porukka kyytiin ja yöksi putkaan. Aamulla pääsimme vapaaksi, ja seuraavana viikonloppuna sama uusiksi, ehkä jossain toisessa puistossa.
Puiston vaihto ei kuitenkaan monesti riittänyt karistamaan miliisejä kimpusta.
– Olen viettänyt lukemattomia öitä putkassa Ozzy Osbournen takia, Lilli Mönkäre muistelee huvittuneena.
Avioituen Suomeen
Neuvostoliiton murtuminen alkoi kiihtyä 80-luvun loppua kohti, mutta länsimainen vapaus ja avoimuus olivat vielä kaukaisia haaveita. Nuorelle naiselle paras tapa päästä pois Neuvostoliitosta oli avioitua länsimaalaisen miehen kanssa. Ja Lilli Mönkäre, tuolloin vielä Romanova, halusi pois.
– Vuonna -90 tapasin ystäväni kautta ensimmäisen aviomieheni, lohjalaisen rakennusmiehen, joka oli töissä Moskovassa. Hänen kanssaan seurustelin vuoden, jonka jälkeen menimme naimisiin ja muutimme Suomeen. Kolme vuotta olimme naimisissa Suomessa ja sitten erosimme, Lilli Mönkäre muistelee.
Sattumoisin pysyvän oleskeluluvan saaminen Suomeen kesti juuri tuon kolme vuotta. Mönkäre sanoo suoraan, ettei se ollut mikään sattuma.
– Minä halusin suomalaisen miehen, että pääsisin Neuvostoliitosta pois, ja sillä sipuli. Minusta on ihan turhaa yrittää sepittää mitään valheita rakkaudesta.
Neljän vuoden avioliitosta ensimmäisen miehen kanssa Lilli Mönkäreen elämään jäi oleskeluluvan lisäksi myös poika.
Melko pian eron jälkeen Lilli Mönkäreen elämään astui toinen suomalainen mies, hänen nykyinen aviomiehensä Mikko Mönkäre, jonka kanssa hänellä on yhteinen tytär. Ja kuten 24 vuotta kestänyt yhteiselo osoittaa, tällä kertaa kyse oli rakkaudesta, eikä paperisodasta.
Kuka?
- Lilia ”Lilli” Mönkäre
- 54 vuotta
- Syntyisin Moskovasta
- Asunut neljä vuotta Espanjassa miehensä Mikon kanssa
- Aikuinen poika ja tytär Suomessa
Janne Leipijärvi
Loading ...
