Espanjan demokratia ei toimi. Se, että ajaudutaan jatkuvasti uusiin parlamenttivaaleihin, kertoo sopimisen kulttuurin puuttumisesta. Vanha kaksipuolueajattelu elää vahvasti, vaikka parlamentti on jo monenkirjava.
Marraskuussa pidettävät seuraavat parlamenttivaalit eivät todennäköisesti muuta juuri mitään. Sosialistipääministeri Sánchezin on jossain vaiheessa pakko ojentaa kätensä pyhän oikeisto-vasemmisto-rajan yli ja sovitettava näkemyksensä yhteen joko Ciudadanosin tai PP:n kanssa. Muuten maa ajautuu hallitsemattomaan kaaokseen. Ilman toimivaa hallitusta lakeja ja uudistuksia ei saada tehtyä. Tärkein asia on valtion budjetin aikaansaaminen, ilman sitä julkinen talous on totaalisen hukassa.
Separatistit sekä Kataloniassa että Baskimaassa hierovat käsiään. Mitä pidempään hallituskriisi Espanjassa jatkuu, sitä merkittävämpään asemaan he nousevat parlamentissa. Mikä sitten onkaan seuraavien vaalien jälkeen hallitseva puolue, se joutuu kosiskelemaan separatisteja. Ne ovat ratkaisevassa vaa´ankieliasemassa ja osaavat hyödyntää asemansa hyvin.
Brexit tuo omat mausteensa myös Espanjan politiikkaan. Vielä ei tiedetä milloin ja miten Brexit tapahtuu, mutta sen seurauksia voidaan joiltain osin arvioida. Separatismi voi nostaa Britteinsaarilla päätään, ainakin Skotlannissa vedetään jo itsenäisyyskilttiä päälle. Jos esimerkiksi Skotlanti järjestäisi uuden kansanäänestyksen Yhdistyneestä kuningaskunnasta eroamisesta, se saattaisi olla sytyke myös baskien uudelleen aktivoitumiseen ja katalaanien liikehdinnän voimistumiseen.
Eurooppa elää epävarmoja aikoja, kaikki vaikuttaa kaikkeen. Toivotaan Espanjan poliitikoille kykyä nähdä kokonaisuuksia ja tehdä kompromisseja tulevien vaalien jälkeen.
Pääkirjoitus
Loading ...
