Suomalaiset ovat varsin yksimielisiä siitä, että nyt pitää sotilaallisesti liittoutua.
Helsingin Sanomien tuoreen gallupin mukaan peräti 65 prosenttia kannattaa Natoon liittymistä ja vastakkaista mieltä on vain 13 prosenttia. Loput eivät osaa tai halua ilmaista kantaansa jäsenyyteen.
Poliittisille päättäjille tulos antaa vahvan selkänojan liittymiseen, joka näyttä päivä päivältä yhä selkeämmältä.
Kansanedustajat ovat saaneet luettavakseen puolustuspoliittisen selonteon, jossa asiantuntijat selvittävät tämänhetkistä turvallisuuspoliittista tilannetta ja liittymisen hyötyjä sekä riskejä.
Vaikka selonteko on tehty parhaan saatavissa olevan tiedon pohjalta asiantuntijoita kuullen, sen perusta horjuu. Kukaan ei voi tietää, miten turvallisuuspoliittinen ympäristö kehittyy pitkällä aikavälillä, tai edes lyhyellä.
Asiantuntijat ja poliittinen johtomme on toki toistanut eri yhteyksissä, ettei Suomeen kohdistu lyhyellä aikavälillä minkäänlaista uhkaa.
Voidaanko tähänkään luottaa sataprosenttisesti. Ennusmerkit Ukrainan länsinaapurissa Moldovassa kertovat muuta. Maan rajanaapuriin Transnistriaan on kohdistunut iskuja. Maa on venäläismielinen, ja iskuja pidetään Venäjän provokaationa, jotta se voisi laajentaa sotatoimiaan.
Moldova on ilmaissut tapahtuneesta huolensa.
Tällaiset toimet lisäävät Suomessakin epävarmuutta. Näin siitä huolimatta, ettei Venäjän toimilla välttämättä ole mitään loogista tai strategista perustetta.
Suomessa tilanne on se, että mitä ylemmäksi poliittisessa päätöksenteossa mennään, sen varovaisemmiksi lausunnoissa tullaan. Juna on kuitenkin liikkeellä yhä nopeampaa vauhtia. Muutaman viikon kuluttua jäsenyyshakemus voi jo olla Naton pöydällä.
Jos Suomi ei nyt liity Natoon, paljon puhutulta Nato-optiolta putoaa pohja. Optiotahan on pidetty yllä lähinnä siksi, jos turvallisuuspoliittinen ympäristömme muuttuu ja päätökselle löytyy kansalaisten vahva tuki.
Nyt ympäristö on muuttunut perustavanlaatuisella tavalla ja gallupit kertovat kansan mielipiteen.
Suomessa puhuttiin siitä, miten poliittisen johtomme kanta Naton jäsenyyteen lisää suomalaisten jäsenyyden kannatusta. Nyt tilanne on kääntynyt päälaelleen. Kansalaisten vahva tuki jäsenyydelle ajaa poliittista johtoa jäsenyyden puoltamiseen.
Ennen Venäjän hyökkäystä valtaosa kansanedustajista suhtautui nihkeästi liittoutumiseen. Vain kokoomus oli avoimesti liittoutumisen kannalla. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sota-alueelta kiirineet sotarikokset sekä ihmisoikeuksien loukkaukset ovat kääntäneet asenteet päinvastaisiksi.
Vain vasemmistoliitossa alle puolet kansanedustajista liputtaa liittoutumisen puolesta. Muissa eduskuntaryhmissä vain muutamat yksittäiset kansanedustajat kääntävät selkänsä Natolle.
Suomalaisten mielipiteet liittoutumisesta pohjautuvat mediatietoihin ja niiden perusteella ei voi tulla kuin yhteen johtopäätökseen, liittoutumiseen.
Ylimmällä poliittisella johdolla on kaikki mahdollinen tieto, ja he joutuvat pohtimaan myös sitä, että nyt tehty päätös sitoo meitä vuosikymmeniksi. Miten Nato muuttuu, miten Yhdysvallat toimii sotilasliitossa, jos Donald Trump tai hänen hengenheimolaisensa johtavat maata.
Loading ...
