Suomessa on puhuttu väsymiseen asti, miten politiikka polarisoituu esimerkiksi Yhdysvalloissa ja vastakkainasettelu korostuu.
Myös Euroopassa nähdään samankaltaista kehitystä. Vähemmän on puhuttu siitä, että samaa voidaan havaita myös Suomessa, joskin selvästi lievempänä.
Laajemmat vaatimukset oikeistoblokista perussuomalaisten ja kokoomuksen välillä jäävät vielä yksittäisiin irtiottoihin.
Sen sijaan Suomessa on jo muodostunut käsite vihervasemmisto. Vihreät, vasemmistoliitto ja nyt myös SDP vetävät tiivisti yhteistä linjaa, eli painotuksissa näkyy ilmasto- ja ympäristöpolitiikka sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon korostaminen.
Keskusta seilaa hallituksessa irrallisena ryhmänä, eikä sillä ole vetoa edellä mainitun ryhmän suuntaan. Näin siitä huolimatta, että se roikkuu hallituksessa ja pitää kiinni ”hyvästä hallitusohjelmasta”.
Keskusta haluaa siirtyä Juha Sipilän kauden jälkeen enemmän alkiolaiselle linjalle, jossa korostuu vähäväkisistä huolehtiminen. Ongelma syntyy muun muassa siitä, miten reagoivat keskustaa kannattavat yrittäjät.
Hiukan helpottaa hallituksen lupaus yrittäjäveron pitämisestä ennallaan.
Punavihreän hallituksen vastapainona on oppositio, jossa kokoomus ja perussuomalaiset korostavat julkisen talouden kuntoon panemista ja moittivat hallitusta tuhlailusta.
Perussuomalaiset vastustaa myös hallituksen linjaamia kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja tulijoita paapovaa maahanmuuttopolitiikkaa.
Perussuomalaiset on selkeästi Suomen suosituin puolue. Tiukka maanmuuttolinjaus ja ilmastopolitiikka, jossa puolue korostaa suomalaisiin kohdistuvaa syyllistämistä lihansyönnistä ja ties mistä, saa kansalaisilta sympatioita.
Kokoomuksen nuoresta siivestä kuuluu jo huutoja, että persujen kanssa pitäisi tehdä yhteistyötä ja olla heidän kanssaan seuraavassa hallituksessa.
Kannatuksen näkökulmasta yhteistyö kyllä houkuttaa kokoomuslaisia, mutta nykyjohdolle persujen arvopohja ei sovi.
Muualla Euroopassa kokoomuksen veljespuolueet ovat löytämässä oikeistopopulistien kanssa yhteistyön edellytyksiä.
Helsingin Sanomien julkaisema tuore tutkimus tuo aika hyvin esiin suomalaisten puolueiden arvopohjat.
Perussuomalaisista peräti 34 prosenttia kannattaa Donald Trumpin jatkokautta. Kokoomuslaisista vain viisi prosenttia on Trumpin jatkon kannalla.
Vastaava luku vihreissä ja vasemmistoliitossa on kaksi prosenttia.
Yllättävintä tuloksissa on se, että keskustalaisista 12 prosenttia kannattaa Trumpin jatkoa eli yli tuplasti enemmän kuin kokoomuslaiset.
Tämä kertoo keskustalaisten arvokonservatismista, jossa ei korostu naisten ja miesten eikä seksuaalivähemmistöjen tasa-arvo.
Suomalaisessa poliittisessa traditiossa toistuu se, että hallitusyhteistyötä voidaan tehdä yli blokkirajojen. Samassa hallituksessa ovat sopuisasti istuneet vasemmistoliitto ja kokoomus. Myös perussuomalaiset oli edellisessä hallituksessa, kun puoluetta johti Timo Soini.
Maahanmuuttokriittisen siiven valtaannousu Jussi Halla-ahon johdolla ei enää sopinut kokoomuksen ja keskustan arvopohjaan.
Miten käy kolmen vuoden päästä, jos perussuomalaiset on edelleen suosituin ja kokoomus kakkonen. Löytyykö hallitusyhteistyölle edellytyksiä ja vihervasemmistolle oikeistolainen vastapaino?
Pauli Uusi-Kilponen
Kirjoittaja on yli 40 vuotta media-alalla työskennellyt lehdistöneuvos.
Loading ...
