Välimeressä on useita meduusalajeja. Kesäaikaan veden lämmetessä ja sopivien tuulten vallitessa niitä ajautuu myös rantojen tuntumaan ja uimarannoille kaikkialla Espanjassa, myös Costa del Solilla. Viime vuosina meduusoja on ollut Fuengirolan rannoillakin aiempaa runsaammin ja useammin, syynä ilmiön runsastumiseen pidetään Välimeren vedenlämmön nousua ja veden saastumisen lisääntymistä sekä meduusojen luontaisten vihollisten kantojen pienentymistä.
Välimeressä on myös vaarallisia, neurologisia oireita aiheuttavia, myrkyllisiä meduusoja, mutta tyypillisesti Costa del Solin rantavedessä tavattavat meduusalajit eivät ole hengenvaarallisia. Ne aiheuttavat kuitenkin ihokosketuksessa ikäviä kivuliaita paikallisoireita ja runsaassa altistuksessa harvemmin myös yleisoireita, erityisesti herkimmin reagoiville ihmisille.
Oireet johtuvat meduusan pinnalla (sekä uimakellossa että lonkeroissa) olevien polttiaissolujen erittämästä myrkystä, jota meduusat käyttävät saalistaessaan ravintoa. Kosketustilanteessa lonkeroissa olevat ”polttiaissoluharppuunat” laukeavat ja kiinnittyvät kontaktissa olevaan saaliiseen tai tässä tapauksessa vaikkapa uimarin pohkeeseen.
Oireena on meduusan kanssa kosketuksiin joutuneen ihoalueen punoitus, kipu ja polte, jotka voivat äityä hyvinkin voimakkaiksi. Mahdollisia, joskin harvinaisia, ovat myös yleisoireet aina oksenteluun ja lihaskramppeihin asti. Ihon paikallisoireet kestävät yleensä useita tunteja, joskus pidempäänkin. Iholle voi myös nousta nokkosrokkonäppylää, jopa rakkulaa, joskus vasta tunteja tai päiviäkin altistuksen jälkeen. Toisinaan kosketuskohtaan jää tummaa arpea kuukausiksi, harvemmin jopa pysyvästi. Kannattaa huomioida, että rannalle kuivalle maalle ajautuneet meduusat aiheuttavat samat oireet, joten myös niiden koskettamista on vältettävä.
Fuengirolan uimarannoilla on kesäisin päivittäin rantavahteja (socorristas) ja he tarkkailevat rantojen turvallisuutta aaltojen ja pohjavirtausten lisäksi mm. meduusojen osalta. Toisinaan runsaan meduusainvaasion takia rantojen lippusaloissa näkyykin keltainen tai punainen lippu joko suosittamassa suurta tarkkaavaisuutta tai kieltämässä mereen menemisen kokonaan.
Suositeltavin tapa meduusan kosketuksen aiheuttamien oireiden hoitoon on toki meduusojen välttäminen, mutta jos meduusa sitten pääsee kuitenkin ”pistämään” eli koskettamaan ihoa, niin mitä kannattaa tehdä?
Ihon välitön huuhtelu merivedellä (ei makealla vedellä) jonka jälkeen mahdollisimman nopea paikallishoito vinagrella eli viinietikalla (tai etikalla), joka neutraloi meduusan myrkyn sekä irrottaa ”polttiaissoluharppuunat” iholta ja jota paikallinen väki kantaa aina mukanaan rantakasseissaan tämän kivuliaan kesäisen ilmiön varalta. Jos saatavilla on jäitä tai muuta kylmää, voi alkuvaiheessa saada helpotusta myös paikallisesta kylmähoidosta, jota toteutetaan 10-15 minuutin ajan.
Jos ihoalueelle jää huuhtelusta huolimatta kiinni osia meduusasta (esim. osia lonkeroista), niitä ei kannata koskea paljain käsin, vaan kaapia ne pois mekaanisesti esim. muovisen juomamukin tai luottokortin reunalla tai nyppiä ne pois hanskat kädessä. Apua voi pyytää myös rantavahdeilta, jotka ovat tottuneet auttamaan myös tämän haasteen kanssa.
Kaikista paikallisista apteekeista saa oireita lievittäviä voiteita (esim. Fenistil) jolla voi hoitaa tarvittaessa mahdollisia päiviä kestäviä kutinaoireita. Alkuvaiheessa myös normaalit tulehduskipulääkkeet (esim. ibuprofeno) voivat tulla kyseeseen oireen lievittäjinä jos kipu on voimakasta.
Yleensä oireista selvitään näillä konsteilla, kyse on pääsääntöisesti vaarattomasta mutta ikävästä vaivasta. Jos kuitenkin oireet ovat hyvin voimakkaita tai ilmaantuu yleisoireita kuten muualla kuin kontaktikohdassa olevaa laajempaa ihon kutinaa ja nokkosrokkoa, yleistä huonovointisuutta, väsymystä, oksentelua, lihaskramppeja tai päänsärkyä, on syytä ottaa välittömästi yhteyttä lääkäriin. Samoin on meneteltävä jos ihorikkoon kehittyy päivien kuluessa laajempaa punotusta, joka voi olla merkki ihoalueen toissijaisesta bakteeritulehduksesta.
Tohtori Juha Mielikäinen
Lääkärin kotikäynnit