Los Olivos on peruskenttä kaikilla mahdollisilla mittareilla mitattuna. Se ei ole erityisen pitkä, siinä ei ole yhtä poikkeamaa lukuun ottamatta merkittäviä korkeuseroja, sen väylät eivät ole hankalan kapeita, eivätkä hiekkaesteet poskettoman syviä ja pystyseinäisiä. Los Olivoksessa golfista nauttii aina, silloinkin kun lyöntitarkkuus ei ole ihan parhaassa tikissä.
Parhaiten Los Olivosta voisi kuvailla kumpuilevaksi puistokentäksi. Suurin osa kentän väylistä on rakennettu avoimeen maastoon. Väyliltä on näkyvyys toisille väylille, mutta ahtaasti kenttää ei ole rakennettu. Joskus hieman harhautunut lyönti joutuu lainaamaan naapuriväylää, mutta sehän on vain mukavaa, pallo pysyy hyvin pelissä.
Mijas Golf on viime vuosina panostanut kenttien hoitoon. Sekä naapurikenttä Los Lagos että Los Olivos ovat ympäri vuoden hyvässä kunnossa.
Los Olivoksen puolelle on kuuleman mukaan suunnitteilla samankaltainen jättiremontti, kuin Los Lagosille tehtiin jokunen vuosi sitten. Mikäli sellainen tehdään, viimeisetkin kaljut kohdat väyliltä ja kovat hiekat bunkkereissa siirtyvät historiaan. Tälläkään hetkellä mainittuja ongelmia ei ilmene kuin satunnaisesti.
Oheispalvelut pelaavat
Oheispalvelut Mijas Golfissa ovat toimivat. Katettu range sallii treenaamisen vaikka sateella ja chippi- sekä puttigriinit ovat välittömässä läheisyydessä. Muutaman putin voi testimielessä putata sopivasti ennen kierrokselle lähtöä. Caddiemasterin tiskin yhteydessä toimivasta pro-shopista löytyy kaikki tarpeellinen ja vähän ekstraakin alkavalle kierrokselle.
Klubitalon ravintoloissa on laadukas keittiö. Runsaat ruokaisat salaatit tai isoon nälkään burgerit, pastat ja pihvit ovat mainiota apetta kentällä nälkiintyneelle golffarille. Kodikas terassi ja viihtyisät sisätilat houkuttelevat jatkamaan peliä pidempäänkin varsinaisen urheilusuorituksen jälkeen.
Muutaman Los Olivoksen reiän erikoispiirteitä.
Reikä 1
(par 4, 301m, hcp 17)
Ihana aloitusreikä. Avaus lyödään alamäkeen, tilaa on varsinkin vasemmalla käytännössä rajattomasti. Jos avaus lähtee vahvana slaissina, sillä on pieni riski päätyä muinoin presidentti Ahtisaaren suosiman hotellin terassille.
Onnistuneen avauksen jälkeen jäljellä on enää nosto wedgellä korotetulle greenille, jota vartioi useampi bunkkeri. Greeni on iso ja sen takana on suosiollista maastoa, joten lyhyeksi ei lähestymislyöntiä kannata jättää.
Reikä 9
(par 5, 494m, hcp 7)
Hieno doglegi, joka nousee lopussa jyrkästi ylöspäin. Avauksessa kannattaa ottaa isoin maila käteen ja lyödä niin pitkälle kuin sielu sietää. Pitkä avaus vieläpä väylän vasempaan laitaan suunnattuna helpottaa seuraavaa lyöntiä merkittävästi. Väylä kääntyy jyrkästi oikealle ja lyhyt avaus tuo väkisin yhden välilyönnin lisää.
Greeniä lähestytään melko jyrkkään ylämäkeen, joten mailavalintoja miettiessä kannattaa ottaa se isompi vehje niistä, joita mietit. Greenin edustalla on molemmilla puolilla pahat bunkkerit, joten lähestyminen kannattaa tehdä keskeltä.
Reikä 10
(par 5, 507m, hcp 6)
Kymppi avataan ylhäältä ja väylä on leveä kuin lentokenttä. Tällä reiällä iskee usein golffarin suurin virhe, eli luulo siitä, että täysillä lyömällä pallo lentää pisimpään. Ihan rauhassa kannattaa avaus lyödä, matkaa greenille on, joten pitkälle on kuitenkin hyvä pyrkiä.
Kympin haasteena ovat pituus ja jälleen kerran greeniä suojaavat bunkkerit. Kolmella hyvällä lyönnillä väylä on kuitenkin helposti selvitettävissä ja viimeiset puristukset jäävät aaltoilevan tuplagreenin taltuttamiseen.
Reikä 14
(par 3, 162m, hcp 10)
Videolla muusikko Vesa Aaltonen näyttää mallisuorituksen reiän 14 avauksesta.
Tämä reikä on ainoa, jolle kävellessä hieman puuskututtaa. Edelliseltä greeniltä on jyrkkä tie ylös teeboxille, joten pieni hengähdystauko ennen lyöntiä on paikallaan. Näkymät ylhäältä ovat hienot ja alhaalla häämöttävä greeni näyttää helposti saavutettavalta.
Ihan niin helppo reikä ole, kuin miltä se ensi alkuun näyttää. Pituutta on ja tuuli nappaa mielellään pallon mukaansa. Greenin vasemmalla puolella on jyrkkäseinäinen bunkkeri, jonne joutumista kannattaa vältellä.
Reikä 18
(par 5, 421m, hcp 8)
Lopetusreikä, joka voi tuhota unelmat tai tuoda leveän hymyn kasvoille. Ensimmäinen haaste on saada pallo kohtuullisen pitkän vesiesteen yli. Mikäli siinä onnistuu, loppu on kohtuullisen helppoa. Reikä on niin lyhyt, että hyvällä tuulella jopa tavallinen klubituupparikin voi havitella kahdella päälle lyömistä.
Greeni on nostettu ja se on bunkkereiden ympäröimä. Kahden onnistuneen lyönnin jälkeen pitäisi kuitenkin olla niin lähellä, että lyhyellä mailalla pääsee pallon tiputtamaan korkealta greenille. Greeni on kaksitasoinen, eli sille oikealle portaalle kannattaa pyrkiä.
Fuengirola.fi on esitellyt jo useita alueen kenttiä. Lisää esittelyjä julkaistaan jatkuvasti. Kaikki kenttäesittelyt voi lukea täältä: https://fuengirola.fi/category/golfkentat/
Antti Pekkarinen
(kuvat AP ja Mijas Golf)
Iskikö matkakuume? Räätälöidyt matkat Aurinkorannikolle järjestää Meriatur.com, suomalainen matkatoimistosi Espanjassa. Klikkaa itsesi sisään matkailun maailmaan: https://meriatur.com/
Loading ...
