Mopoautoilua on pidetty nuorison leipälajina. Hieman kypsempään mopoikään ehtinyt Matti Kuosmanen aikoo päräyttää mopoautolla Suomeen.
Mopoautolla Espanjasta Suomeen. Ei kuulosta ajatukselta, joka juolahtaisi ihan kenen tahansa mieleen. Mutta Matti Kuosmanen ei olekaan kuka tahansa. Hän on mies, jonka elämästä ei ole villejä hankkeita puuttunut tähän astikaan, eikä liene puutu tulevaisuudessakaan.
Matti Kuosmanen kertoo, että idea tempaukselle tuli uuden perheenjäsenen myötä.
– Parisen kuukautta sitten perheeseemme liittyi kolmevuotias Aku-koira. Hän on kerrassaan fantastinen luonteeltaan, mutta melko iso, Kuosmanen kertoo.
”Melko iso” tarkoittaa tässä yhteydessä 57 kiloa.
– Finnairilla koirien painoraja on 50 kiloa, joten lentokoneessa Aku pitäisi viedä rahtina, ja se ei kyllä tule kyseeseen. Niinpä piti alkaa miettiä, miten saisimme Akun kesäksi kanssamme Suomeen.
Joku muu olisi kenties päätynyt mopoautoa perinteisempään ratkaisuun, mutta joku muu ei olisikaan Matti Kuosmanen.
Tempausten mies
Uskaliaat, erikoiset ja muita kummastuttavat hankkeet ovat olleet Matti Kuosmaselle osa elämää jo pitkään.
Kun 1990-luvulla Kuosmasen yritys tarvitsi lisätiloja laajentuakseen omakotitalon päädystä, löytyi ratkaisu yllättävästä suunnasta: hän osti Nilsiän kunnalta käyttämättömäksi jääneen vesitornin. Torniin tehtiin tilat sekä omalle kodille, että yritykselle.
2000-luvun alussa Kuosmanen näki unen, joka sai miehen toimimaan.
– Olin lapsena käynyt kerran Hiekkamäen kaivoksilla silloin kun ne vielä olivat toiminnassa, hän pohjustaa.
– Toukokuussa 2000 näin unen, jossa oli linna, musiikkia ja lampia. Yhdistin sen heti lakkautettuun kaivosalueeseen, ja hankin sen.
Sittemmin alueesta on tullut sekä Kuosmasten kesänviettopaikka, että akustiikaltaan ainutlaatuinen konserttipaikka, Louhosareena.
Kesällä 2020 Matti Kuosmanen toteutti pitkäaikaisen haaveensa ja hankki Louhosareenalle VR:ltä viisi vanhaa junanvaunua. Yksi, vanha konferenssivaunu, toimii areenan backstage -tilana, muita vaunuja on mm. ravintolana ja wc-tiloina.
Paljon muutakin on Kuosmanen ehtinyt tekemään. Yksi lennokkaimmista suunnitelmista – sananmukaisesti – oli lentomäen rakentaminen Tahkolle. Huimissa suunnitelmissa vauhtirinne olisi kulkenut hotellin ravintolasalin läpi. Tämä suunnitelma kuitenkin jäi toteutumatta, vaikka Kuosmanen pääsi jo esittelemään pienoismallia FIS:n edustajille.
Lukemattomia muitakin hankkeita, toteutuneita ja toteutumattomia, mahtuu matkan varrelle, mutta jääkööt ne tässä vaiheessa odottamaan kirjaa, jonka kirjoittamista Kuosmanen myös pohdiskelee.
Luovaa laiskuutta
Lentomäki Tahkolle -projektin mentyä puihin, olivat Kuosmaset valmiita vaihtaman maisemaa. Paljon maailmaa kiertänyt pariskunta mieltyi Aurinkorannikkoon asuessaan yhden talven Sohailin linnan lähistöllä Fuengirolan camping-alueella.
– Vuonna 2004 tulimme uudestaan Fuengirolaan sillä ajatuksella, että kirjoitan väitöskirjan aiheesta ”Luova laiskuus tuottavuuden näkökulmasta”.
Väitöskirja ei koskaan valmistunut, koska uudet hankkeet houkuttivat miehen mm. uuden hotellin perustamiseen. Espanja kuitenkin jäi Kuosmasten elämään, ja leijonan osa talvikaudesta kuluu edelleen Fuengirolassa, Torreblancan kauniissa maisemissa.
Mopolla moottoritielle?
Pääsiäisen jälkeen Matti Kuosmasta odottaa siis uusi seikkailu. Matka Fuengirolasta Suomeen mopoautolla. Mutta ei tietenkään tavallisella mopoautolla, vaan sähkömopoautolla.
Ajoneuvoksi valikoitui Citroenin Ami sähkökäyttöinen mopoauto.
– Menin Málagaan Citroen-liikkeeseen ja ilmoitin että olisin kiinnostunut tuosta Amista, koska minulla on sellainen idea että ajaisin sillä koiran kanssa Suomeen. Arvokkaan näköinen myyjä pudisteli päätään ja totesi, että ei sellainen onnistu. Eihän sillä voi ajaa moottoritielläkään, kun se on mopo, Kuosmanen tarinoi.
– Minä siihen vastasin, että mitenkäs kun sieltä Suomesta yksi mummo ajoi polkupyörällä tänne Fuengirolaan, niin miksei tällä muka pääse Suomeen?
Aivan kylmiltään Kuosmanen ei Aku koiransa kanssa matkaan tietenkään lähde, vaan sopivat valmistelut on tehty sekä mukavuuden että matkustusvarmuuden eteen.
Ensinnäkin apukuskin penkki on poistettu, ja sen paikalle on sijoitettu Akulle sopiva makuulavetti. Siinä kelpaa haukun ottaa rennosti, kun isäntä polkee mopoautolla pitkin Eurooppaa.
Mutta miten voi ajella läpi haja-asustusalueiden sähköautolla, jonka toimintasäde on 50-70 kilometriä yhdellä latauksella?
– Ensinnäkin siinä auttaa se, että Ami on ladattavissa tavallisesta seinäpistokkeesta. Eli voin kaartaa melkein minkä tahansa kahvilan pihaan 10 metrin jatkojohdon kanssa ja sanoa, että kaadappa oikein pitkät kahvit ja tökkää tuo töpseli seinään, Kuosmanen suunnittelee.
– Sen lisäksi matkaan otetaan pieni aggregaatti, jolla sähkön voi tehdä itse silloin kun sopivaa latauspaikkaa ei osu kohdalle. Kaikkiaan tahti on sellainen, että reilun tunnin kun ajaa, niin on akku tyhjä, joten silloin on aika pitää parin tunnin lataustauko.
Rauhallisesti ja nauttien kun Akun kanssa mennään, niin päivässä matkaa taittuu sellaiset 150-200 kilometriä, ja kuukauden päästä ollaan Suomessa, seikkailija summaa.
Kuka:
- Matti Kuosmanen
- Kotoisin Nilsiästä
- Koulutukseltaan rakennusinsinööri ja kauppatieteiden maisteri
- Perheeseen kuuluu vaimo Marja-Liisa ja Aku koira
- Neljä aikuista lasta Suomessa
Loading ...
