Ruoka-aineet ja niiden käyttö on muuttunut vuosikymmenien kuluessa. Ainakin minulle.
Takana on vuodet, jolloin rakastin läskistä, jänteistä porsaanlihaa ja sen käristämistä sytytysnesteellä marinoiduilla hiilillä. Se oli aikaa, jolloin naapurit antoivat savumerkkejä toisilleen ja viestittivät kesänalusta ja alkoholinhuuruisista grillibileistä.
Lapsuudessa arkena söimme vain jauhelihaa, sika-nautaa. Se oli epämääräistä mössöä, jossa oli sekoitettu kahden erilaisen eläimen lihaa, läskiä ja jänteitä. Lapsuuteni taloudenhoitaja ei suostunut käyttämään muita raaka-aineita, paitsi rasvasilliä.
Viikonloppuisin vastapainona äitini valmisti naudan sisäfileestä kaikkea mahdollista, jopa palapaistia. Siihen tuo raaka-aina oli varmasti liian hyvää, mutta arjen raaka-ainekompensaatio oli paikallaan.
1980- ja 1990-luku oli minulle lisäaineiden täyttämien valmisruokien kulta-aikaa. Saarioisen yökättävät makarooni- ja maksalaatikot tulivat tutuiksi.
Myöhemmin näiden rinnalle astuivat mukaa muka kotitekoiset kiusaukset ja muut pannupihvi-pussiperunamuusiannokset. Huh, mitä sontaa tulikin vedettyä.
Vasta nyt yli nelikymppisenä olen tajunnut raaka-aineiden merkityksen. Pyrin ostamaan Lidlistä ja Mercadonasta edes jollain lailla luonnonmukaisesti kasvatettuja hedelmiä ja kasviksia.
Onneksi täällä Espanjassa appelsiinit eivät ole täynnä valkoista säilöntäainemassaa, joka sai Suomessa kädet hohtamaan. Tärkeää on tutkia raaka-aineiden tausta. Ainakin osaksi.
Valokuvaaja on kertonut minulle paljon lihanjalostamisesta ja varmasti osaksi tätä propagandaa olen vähentänyt tuon antibiootti-steroidimassan syöntiä. Joskus elimistöni huutaa kuitenkin solomilloa ja syönkin sen hartaudella vahvan kermapippurikastikkeen kanssa.
Olen yllätyksekseni huomannut kasvismaitotuotteiden järkevyyden. Olemmeko olleet lehmänmaitopropagandan uhreja koko elämämme? Tai valtiollisen Valion?
Aika on muuttunut ja muutos on kovassa käynnissä. Joitain vuosia sitten Mercadonan hyllyiltä ei löytynyt edes tofua.
Nyt vuonna 2018 sieltä saa tofua eri muodoissa ja seitan pakkaukset ovat prime paikalla kuluttajien silmien alla. Konditoriaosastolla on salamipizzojen ja juustopatonkien ohessa vegaanisia pizzoja ja kroisantteja.
Nyt on aika pitää huolta omasta hyvinvoinnistamme. Turhien prosessoitujen valmisannosten ja laillisesti myrkytettyjen lihajalosteiden aika on ohi.
Kun syömme hyvin, voimme sisäisesti ja ulkoisesti hyvin! Uskon siihen.
Markus Aho