Sana verenperintö lienee varsin osuva kuvailemaan Tapani ja Teuvo Saarentolan innostusta urheiluun.
– Kyllä urheilu tuli isän kautta, sanovat veljekset kuin yhdestä suusta.
Isä-Saarentola Paavo oli kova yleisurheilumies ja hänen jäljissään myös Tapani ja Teuvo innostuivat yleisurheilusta. Karstulan Kiva – joka on muuten perustettu jo vuonna 1909 – toimi kotiseurana.
Pienessä kunnassa toiminta lepäsi luonnollisesti voimakkaasti talkoohengessä. Sen avulla puitteet ja olosuhteet saatiin sille tasolle, että kehitysmahdollisuudet olivat aivan Suomen huipulle asti.
Veljistä vanhempi Tapani nousi kymmenottelussa oman ikäluokkansa kärkeen ja voitti alle 18-vuotiaiden suomenmestaruuden silloisella suomenennätystuloksella.
Muutamaa vuotta myöhemmin loukkaantumiset verottivat miehen huippukuntoa sen verran, että motivaatio huipulla kilpailemiseen lopahti ja aktiivinen kilpaurheilu sai jäädä.
Kolmisen vuotta nuorempi Teuvo puolestaan keskittyi kaikkein eniten korkeushyppyyn ja nousi siinä oman ikäluokkansa kärkeen. Siitä todisteena mm. kolme suomenmestaruutta. Lopulta myös Teuvon korkeushyppääjän ura katkesi loukkaantumisiin 80-luvun alussa. Tilalle tuli varsin toisenlainen ammatti, mutta siitä lisää tuonnempana.
Valmentajiksi
Vaikka huipulla kilpaileminen veljeksiltä jäikin 80-luvun alussa, eivät tiikerit raidoistaan kokonaan päässeet. Molemmista tuli pitkäaikaisia valmentajia, Tapanista ensin.
– Valmistuin Vierumäeltä liikunnanohjaajaksi vuonna 1982 ja jäin saman tien sinne tennisopetajaksi, Tapani Saarentola kertoo.
Tenniksen opettamista jatkui vuoteen 1989 asti sekä Vierumäellä että Heikki Hedmanin tenniskoulussa.
– 80-luvun lopulla, kun golfbuumi alkoi rantautua Suomeen, tarvittiin Vierumäelle golfvalmentajia ja minä ilmoittauduin mukaan. Siinä samassa tenniksen pelaaminen jäi kokonaan. Sen jälkeen en muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ole tennistä pelannut.
Golfkärpänen Tapani Saarentolaa sen sijaan näyttää puräisseen oikein kunnolla, sillä vielä yli 30 vuotta myöhemmin hän valmentaa edelleen.
Teuvo Saarentola puolestaan malttoi olla irti aktiivisesta urheilusta vuoteen -87 asti, jolloin hänkin ryhtyi opettamaan Heikki Hedmanin tenniskulussa. Vajaan kymmenen vuoden jälkeen hän kaipasi taas vaihtelua, ja suuntasi Vierumäen urheiluhierojakouluun, josta 90-luvun puolivälissä valmistui.
2000-luvun alkuvuosille ajoittuu mielenkiintoinen luku jääkiekkohistoriaa.
– Toimin jonkin aikaa Suomi-sarjassa pelanneen Kirkkonummen Salamoiden hierojana. Siellä valmensi silloin kiekkolegenda Matti Hagman, hän kertoo.
– Joukkue nousi isoihin otsikoihin kun kanadalainen naistähti Hayley Wickenheiser liittyi joukkueeseen pelaamaan.
Kyseessä oli tiettävästi ensimmäinen kerta kun naispelaaja pelasi jääkiekkoammattilaisena miesten joukkueessa, joten ei ihme, että median kiinnostus oli laajaa ulkomaita myöden.
Kameran eteen
Kuten todettua, Teuvo Saarentola vietti vuodet 1982 – 1987 poissa aktiivisen urheilun saralta. Noina vuosina miehen elanto tuli mallin töistä.
– Suhtauduin siihen kyllä ensin vähän ennakkoluuloisesti, mutta lopulta se oli ihan mukavaa.
– Muistan vieläkin ensimmäisen keikkani. Se oli vuonna 1982 Tampereella, teimme Kekäleen mainoskuvat, hän muistelee.
Pian Teuvo Saarentolan tie vei Kerttu Selinin mallikoulun kautta ammattilaiseksi. Koska miemaleja oli rajallisesti ja siihen maailman aikaan mainoskuvauksia tehtiin valtavasti, alkoi Saarentolan naama tulla tutuksi.
– Muutaman vuoden päästä piti lähteä hetkeksi ulkomaille, koska suomalaisissa lehdissä alkoi niin sanotusti naama kulua. Vuonna 1985 lähdin Saksaan, sieltä menin Milanoon ja myöhemmin vielä Madridiin, hän kertoo.
Euroopan kierroksen jälkeen Teuvo Saarentola teki mallin töitä Suomesa vielä vuoteen -87 asti, jolloin oli aika siirtyä tennisopettajaksi.
Vaan kuinka ollakaan, myös Tapani Saarentola teki mallin töitä, vieläpä samoihin aikoihin kuin pikkuveljensä.
– Nykyisen vaimoni kaverilla oli tuolloin studio ja sitä kautta päädyin tekemään kuvauksia.
Vaikka Tapani Saarentola valmensi samaan aikaan tennispelaajia Vierumäellä, oli mallintöistä tarjolla houkuttelevia lisätienestejä.
– Rahan takiahan sitä tehtiin ihan puhtaasti. Siihen aikaan saattoi yhden päivän kuvauksista tienata parhaimmillaan 6000 markkaa.
Vaikka veljekset tekivät mallin töitä samaan aikaan, osuivat he samoin kuvauksiin vain yhden kerran.
– Turon pukukuvauksissa olimme samaan aikaan. Se oli ainoa kerta, veljekset muistelevat.
Aurinkorannikolle
Viime vuosina veljekset ovat löytäneet uuden yhteisen lajin padelista. Sopivan veljellisen kilpailun hengessä.
– Minä löysin padelin vuonna 2017 Suomessa. Ensin katsoin että mitähän tuokin oikein on, mutta kun kokeilin lajia, niin nopeasti innostuin. Vahvan tennistaustan avulla pystyin nopeasti alkamaan myös opettamisen ja kilpailemisen ikämiehissä, Teuvo Saarentola kertoo.
Espanjassa jo tuolloin asunut Tapani seurasi pian perässä.
– Vuonna 2018 olin Esteponassa katsomassa kun Tepi pelasi 55-vuotiaiden MM-joukkueessa. Vanhana tennispelaajana katsoin että eihän tuo ole oikein mistään kotoisin, helppoa hommaa. Kyllähän minä tuossa pikkuveljen voittaisin, Tapani Saarentola nauraa.
Kisakatsomossa kiinnostus lajiin kuitenkin heräsi, ja nyt padel kuuluu myös vanhemman veljen harrastuksiin, vaikka ykköslaji onkin edelleen golf.
Teuvo Saarentola on nyt useamman kuukauden Fuengirolassa, ja suunnittelee jatkoakin.
– Annan täällä nyt kevätkauden padeltunteja. Tämä on samalla hyvä testi, että riittääkö oppilaita ja viihtyykö itse, sillä ajatuksissa ja toiveissa olisi viettää täällä jatkossa enemmänkin aikaa. Toistaiseksi näyttää hyvältä, hän tuumaa.
Kuvateksti:
Tapani (vas.) ja Teuvo Saarentola ovat pienetä pitäen viihtyneet urheilukentillä. Nyt miehet valmentavat Aurinkorannikolla, Tapani golfia ja Teuvo padelia.
Kuka?
- Teuvo Saarentola
- 62 vuotta
- Avioliitossa
- Asuu Helsingissä
- Padelvalmentaja ja liikelahjayrityksen omistaja
- Korkeushypyn kolminkertainen suomenmestari
Kuka?
- Tapani Saarentola
- 65 vuotta
- Viisi lasta ja vaimo
- Asuu Fuengirolassa
- Golfvalmentaja
- 10-ottelun suomenmestari
Loading ...
