Málagan yliopiston (UMA) tutkijat ovat käyttäneet ilmastonmuutossimulaattoria tutkiakseen korkeiden lämpötilojen vaikutuksia mikroleviin, jotka ovat ravintoketjun perusta ekosysteemeissä.
Discover-säätiön lausunnossa kerrottiin torstaina, että asiantuntijat ovat tehneet johtopäätöksensä tutkien vihreää mikrolevää (Chlamydomonas reinhardtii), jota esiintyy makean veden ekosysteemeissä, kuten laguuneissa.
Juuri tämä levälaji valittiin tutkimusten kohteeksi, koska se on ns. malliorganismi. Tutkijat pystyvät tekemään malliorganismin pohjalta päätelmiä, joita voi soveltaa myös muihin makean veden mikrolevälajeihin.
”Nämä levät ovat vesiympäristön ravintoketjun perusta, ja niitä voidaan käyttää myös biopolttoaineiden, bioenergian ja saasteiden poistamiseen luonnosta”, UMA:n tutkija Ignacio Melero totesi.
Lämpötilojen nousu ja meteorologiset muutokset aiheuttavat muiden tekijöiden ohella levien vesiympäristön ominaisuuksien heikkenemistä. Siksi tutkijat halusivat ”tarkistaa, millaisissa olosuhteissa vihreät mikrolevät lakkaavat selviytymästä”, Melero selvitti.
Näiden mikro-organismien sopeutumiskyky on kehittynyt miljoonien vuosien aikana, mutta ilmastonmuutoksen aiheuttama nopea lämpötilan ja suolapitoisuuden nousu vesissä, edustaa uutta ympäristöskenaariota, joka levien on kohdattava.
Tutkijat ottivat näytteitä vihreästä mikrolevälajista sen luonnollisessa ympäristössä ja eristivät sen muista mikro-organismeista. Sitten he simuloivat ilmastonmuutoksen vuoksi tapahtumaan tulevia muutoksia veden lämpötila- ja suolapitoisuuksissa. Näin he pystyivät tarkkailemaan tuloksia fotosynteesin* ja solujen jakautumisen suhteen.
Koe osoitti, että mikrolevät hyötyivät lämpötilan noususta, mutta niiden sopeutumiskyky oli erittäin heikko veden suolaisuuden lisääntyessä.
Ilmastonmuutos saattaa alentaa levän kykyä fotosynteesiin ja hidastaa sen leviämistä. ”Tämä puolestaan aiheuttaisi myös luonnon monimuotoisuuden vähenemistä tulevaisuudessa”, Melero totesi.
- Fotosynteesieli yhteyttäminen on välttämätön kaikelle elämälle maapallolla. Yhteyttämisessä valon energia muuttuu kemialliseksi energiaksi, jota eläimet voivat käyttää ravintona.
Fotosynteesin tuloksena muodostuu happea ja sokeria. Eläimet ja ihmiset elävät kasvien yhteyttämisessä tuottaman ravinnon varassa. (Lähde: Martat)
Loading ...
