Liiallista kunnianhimoa vihreään siirtymään ei ole

Suomessa puhutaan välillä viherpiiperryksestä. Sanalla tarkoitetaan joutavanpäiväistä ilmastohössötystä, joka maksaa maltaita suomalaisille.

Todellisuus on ihan muuta. Esimerkiksi teollisten investointien saaminen edellyttää lähes järjestään hiilidioksidista vapaata energiantuotantoa.

Yrityselämä ja investoijat ovat jo pitkään linjanneet hankkeensa niin, ettei energian tuottotavasta ja päästöistä muodostu mainehaittaa.

- Mainos -

Hyvä esimerkki on norjalaisen Blastr Green Steelin aie perustaa Inkooseen fossiilivapaata terästä tuottava tehdas. Investoinnin arvo on neljä miljardia euroa.

Miksi sijoituspaikaksi juuri Inkoo? Hankkeen vetäjien ilmoituksen mukaan ratkaisevaa merkitystä oli mahdollisuudella saada päästötöntä energiaa. Myös Suomen vakaa yhteiskunta vaikutti päätökseen.

Suomessa rakennetaan valtavasti uuttaa tuuli- ja aurinkovoimaa. Suomessa on myös runsaasti hankkeita, joissa puhdasta energiaa tehdään tuotannon sivutuotteena.

Edellä mainittu hanke ei ole ensimmäinen Suomessa. SSAB alkoi jo vuosi sitten suunnitella fossiilivapaata terästuotantoa. Kehitystyötä on nopeutettu entisestään.

Kyse on yksinkertaisesti siitä, että teräksen valmistus tuottaa kahdeksisen prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Se on valtava määrä. Paine puhtaampaan tuotantoon kasvaa koko ajan.

Ensinnäkin päästöjen hinta nousee, ja kuluttajat ovat yhä tietoisempia ilmastomuutoksesta ja sen syistä.

Esimerkiksi maailman autoteollisuudella on kova halu päästä tilanteeseen, jossa autojen valmistuksesta ja käytöstä syntyy mahdollisimman vähän haitallisia päästöjä.

- Mainos -

Siksi sähköautot valtaavat alaa ja nyt paine kohdistuu myös materiaaleihin, joita autoissa käytetään. Autossa kori ja runko tehdään pääosin teräksestä.

Monet teollisuuden pörssiyhtiöt ja esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto ovat sitoutuneet Suomen tavoitteeseen olla hiilineutraali runsaan kymmenen vuoden kuluttua.

Vastaavat tavoitteet näkyvät nyt investointeina ympäri maailman. Esimerkiksi Kaliforniassa työpaikoista valtaosa syntyy vihreään- tai kiertotalouteen.

Suomessa jo päätetyt tai suunnitelmissa olevat vihreän siirtymän hankkeet nousevat jopa kymmeniin miljardeihin seuraavan kymmenen vuoden aikana. Yksin Satakunnassa vastaavat investoinnit nousevat yli kahden miljardin.

Kaiken lisäksi jo olevassa teollisuudessa panostetaan yhä enenevässä määrin tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jossa tavoitteena on ympäristölle haitallisten päästöjen vähentäminen.

Suomessa haikaillaan aika ajoin uudesta Nokiasta, joka kääntäisi Suomen talouden uudelle kasvu-uralle. Ehkä uusi nokia on juuri päästöttömän tuotannon investoinnit, joista käydään kovaa kansainvälistä kisaa.

Tässä kilpailussa Suomi on ottanut etusijan panostamalla vahvasti uusiutuvaan energiaan, mutta myös ydinvoimaan, joka on Euroopan tasolla hyväksytty vihreäksi tuottomuodoksi.

- Mainos -

Fossiilisilla polttoaineilla tuotetun energian ja sähkön hinnan raju nousu nopeuttavat siirtymää. Olisi tyhmää, jos nyt sorruttaisiin populistiseen politiikkaan ja kompensoitaisiin fossiilisen energian käyttöä. Se hidastaisi siirtymää ja maksaisi maltaita.

Eri asia on aikarajattu sähkötuki, jotta vaikeuksissa olevat kotitaloudet ja yrityksen pääsevät pahimman yli.

Jaa artikkeli:

Artikkelin kirjoittaja

Pauli Uusi-Kilponen
Kirjoittaja on yli 40 vuotta median palvelussa toiminut lehdistöneuvos.
Mainos
Jatka lukemista