Eurooppaa ravisteleva helleaalto osui tänä vuonna aikaisempaan ajankohtaan kuin tavallisesti.
Ensimmäiseksi kuumuudesta kärsi Espanja. Madridissa lämpötila huiteli viime viikolla 40 asteen tuntumassa. Pariisissa ja Berliinissä mitattiin lähes samanmoisia lämpötiloja.
Aurinkorannikolla lämpötilat ovat pysytelleet tähän asti edes jotenkin inhimillisissä lukemissa. Lämpötilat eivät juuri ole poikenneet tavanomaisesta.
Asiantuntijoiden mukaan aikaisempaa aiemmin alkaneesta ja aiempaa kuumemmasta helleaallosta ei voi vetää suoria johtopäätöksiä ilmastomuutokseen.
Tyypillisiä ne kuitenkin ilmastonmuutokselle ovat. Jatkossa ihmiskunta saa varautua siihen, että vastaavat jaksot ovat vielä entistä pidempiä ja kuumempia.
Kuumuus tappaa jo nyt tuhansia ihmisiä. Eniten ilmaston lämpenemisestä kärsivät köyhät alueet, kuten Afrikan maat ja Intia, jossa jo nyt on paikoitellen koettu jopa yli 50 asteen lämpötiloja.
Samalla kun suomalaiset voivat nauttia entistä pidemmästä kesästä, osassa Afrikkaa eläminen käy sietämättömäksi ja viljely mahdottomaksi. Paljolti samankaltainen on tilanne Intiassa.
Maailman ilmatieteen järjestö WMO arvioi, että ilmasto lämpenee aiemmin arvioitua nopeammin. Sen seurauksena myös sään ääri-ilmiöt, kuten hirmumyrskyt ja rankkasateet, lisääntyvät.
Samalla kun huoli ilmaston lämpenemisestä kasvaa, käydään kiihtyvää keskustelua siitä, kenen pitäisi rajoittaa hiilidioksidipäästöjä.
Etenkin perussuomalaiset Suomessa ja oikeistopopulistiset puolueet ympäri maailmaa puhuvat ilmastovouhotuksesta, joka aiheuttaa ihmisissä turhaa ahdistusta.
Vastaavasti lähes kaikki muut poliittiset suuntaukset allekirjoittavat vetoomuksen, jossa sitoudutaan ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen 1,5 asteeseen vuoteen 2030 mennessä.
Ilmaston lämpenemistä vastaan taistelu kokee jatkuvasti takaiskuja. Yksi pahimmista oli Yhdysvaltain irrottautuminen Pariisin ilmastosopimuksesta. Presidentti Donald Trumpin mielestä sopimus on Yhdysvalloille epäreilu, ja hänen mukaansa maan suljettuja hiilikaivoksia pyritään avaamaan uudelleen.
Amatsonin valtavia sademetsiä Brasiliassa taas uhkaa maan uuden presidentin Jair Bolsonaron puheet liian tiukasta ympäristöpolitiikasta. Hänkin pohtii Pariisin ilmastosopimuksesta irtautumista. Vaarana on, että sademetsiä ryhdytään hyödyntämään kasvavasti metsätalouden, maanviljelyn ja kaivostoiminnan tarpeisiin.
Haasteita siis riittää ilmastotalkoissa samalla, kun hiekka tiimalasissa vähenee uhkaavasti. Ilmasto on kaikille yhteinen, mutta sen lämpenemisen hidastamiselle kääntää vielä liian moni päättäjä selkänsä.
Lyhytnäköisen voitontavoittelun maksavat jälkipolvet karmivalla tavalla, jos nykymeno jatkuu. Kymmenien miljoonien ihmisten elinolot käyvät jo muutamassa vuosikymmenessä sietämättömiksi.
Pauli Uusi-Kilponen
Kirjoittaja on 40 vuotta media-alalla toiminut lehdistöneuvos.
Loading ...
