Kristian Kaarna, 54, muutti 18-vuotiaana pois Suomesta Pariisiin. Hän sanoo, että Suomi on hänelle toki tärkeä osa elämää, mutta hän ei halua asua siellä.
Nuorukainen luki ranskan kieltä Sorbonnessa ja alkoi sitten opiskella valokuvausta. Ihmisten ja muodin kuvaaminen oli aina kiinnostanut häntä, ja nopeasti Kristian löi läpi ammattitaitoisena ja kysyttynä valokuvaajana. Hän teki töitä huippumallien kanssa 1990- ja 2000-luvuilla, matkusteli ympäri maailmaa, kuvasi mainoskampanjoita ja katalogeja.
– Se oli hirveän mielenkiintoista. Suomessa kuvasin esimerkiksi Stockmannin ja Sokoksen isoimmat kampanjat, Barcelonassa asuessani kuvasin Marimekolle. Kirsti Paakkanen oli hyvä ystäväni.
Voit katsoa Kristianin videohaastattelun tämän artikkelin lopusta.
Kunnostin autiotalon
Kristianin kokemuksia muoti- ja mainosmaailmasta riittäisi kirjan verran. Nyt hän istuu Andalusian maaseudulla, pienessä Riogordon kylässä sijaitsevassa kotitalossaan ja katselee vuoristomaisemia. Päivä on tuulinen ja oliivipuut kahisevat rinteellä.
– Kuvauksissa oli ennen kova tekemisen meininki. Kaikki puhalsivat yhteen. Taloudellisesti se oli myös sangen kannattavaa. Rehellisesti voin sanoa, etten törmännyt näihin paljon puhuttuihin muotimaailman lieveilmiöihin lainkaan. Olen esimerkiksi aina ollut huumevastainen enkä ole myöskään todistanut hyväksikäyttöä työympäristössä. Olen tottunut harjoittamaan terveellisiä elämäntapoja.
Kristian asui viidessä Euroopan suurkaupungissa, kunnes löysi vuonna 2019 onnensa Espanjasta. Hän asuu elämänkumppaninsa kanssa itse kunnostamassaan viehättävässä maalaistalossa.
– Minulla oli tarve muuttaa rauhallisempaan ja aurinkoisempaan paikkaan. Aurinkorannikko ei ollut ensimmäinen paikka ajatuksissani tulla, mutta olen matkustellut niin paljon, että tiedän, että joka paikassa on kivaa. Pärjääminen on pitkälti kiinni omasta asenteesta ja elämäntilanteesta.
Kristian on aina asunut kaupunkmiljöössä, isoissa metropoleissa. Hän naurahtaa, että ajan ja iän myötä intressit muuttuvat.
– Olisi hienoa asua maalla, huomasin yhtäkkiä ajattelevani. Tämä oli autiotalo, kun ostimme kiinteistön. Koronakaranteeni opetti, että maaseudun rauhassa on mahtava elää. Tunnen oloni Riogordossa hyvin kotoisaksi. Ilma on puhdasta, sillä teollisuutta ei ole. Maisemat ovat upeat ja kokoaikainen inspiraation lähde. Minulla on tunne, että voin nauttia elämästäni täällä joka päivä.
Mummo rupattelee
Autiotalon kunnostaminen kodiksi vei kaksi vuotta. Kristian teki itse paljon, maalasi ja nikkaroi. Nyt valkoiseksi kalkittu rinnetalo hohtaa uutuuttaan, entisajan säväyksin. Talossa on kaksi makuu- ja kylpyhuonetta, työhuone, avokeittiö oleskelutiloineen sekä valtava lasiseinäinen olohuone. Sisäkattoa koristavat tummat puupalkit, alkuperäiset portaat ja ovikaaret tuovat tunnelmaa.
Pihalla on useita tasoja ja oleskeluryhmiä. Kaiken kruunaavat huikeat maisemat Axarquían vuoristomiljööseen.
Vajaan 3.000 asukkaan Riogordo sijaitsee 45 minuuttia Málagan kaupungista ja vajaan tunnin ajomatkan päässä Fuengirolasta. Riogordo tunnetaan oliiviöljystään, jota siellä tuotetaan laajalti. Kristianinkin tontilla oliivipuita kasvaa, vaikka mantelipuita onkin enemmän, viitisenkymmentä.
Kristianilla on muitakin projekteja: hän on kunnostanut kylän keskusaukiolla, kaupungintaloa vastapäätä sijaitsevaa kaupunkitaloa, josta on tarkoitus tulla taiteilijaresidenssi. Neljän makuuhuoneen talossa on isot julkitilat, terasseja ja pari sisäpihaa. Alakertaan hän miettii pientä galleriaa. Talo valmistunee jo lokakuun aikana. Toinen taloprojekti odottaa hieman sivummalla.
– Kun olen remontoinut tätä ostamaamme taloa, se on ollut tärkeää yhteisöllisyyden kannalta. Ihmiset tulevat juttelemaan, kun touhuan siinä keskustassa koko ajan. Naapurin 100-vuotias mummokin käy rupattelemassa harva se päivä.
Pidän usein näyttelyitä
Kristian on rohkeasti ja innokkaasti ottanut osaa espanjalaiskylän arkeen ja elämään. Hän on opiskellut kielen eikä pelkää käyttää sitä.
– Jotta voi integroitua paikalliseen yhteiskuntaan, on edes yritettävä puhua maan kieltä. Minulla on onneksi aina ollut hyvä kielipää, Kristian kuittaa.
Kristian tunnetaan Riogordossa kulttuurialan osaajana. Ensimmäinen näyttely syksyllä 2020 oli menestys. Suomalaisen Nelimarkka-museon kanssa toteutettu taideprojekti näytti paikallisille ihmisille oman kylän kauneutta maalauksin ja valokuvin.
Sittemmin Kristian on tehnyt joka vuosi 2-3 näyttelyä. Vuoden 2023 oliivipuunäyttely on yhä isosti esillä ja jatkuu. Kristian kertoo, että Riogordon alueella on kymmenkunta monumentaalista oliivipuuta, joilla on ikää jopa tuhat vuotta. Ne aiotaan tallentaa kuviin ja korostaa samalla oliivin tärkeyttä ja valovoimaisuutta.
Viime vuonna hän järjesti kaupungin ensimmäisen valokuvakilpailun, ja aiheena oli ”Hymyilevä Riogordo”. Kristian piti kuvauskursseja asukkaille ja kisaan osallistui peräti 130 valokuvaa.
– Näyttely oli huikea menestys. Kaupunginjohtaja ja museonjohtaja kehuivat, ettei näyttelyissä ole koskaan käynyt niin paljon ihmisiä. Tänä vuonna jatketaan.
Kristian osallistui myös Riogordon El Paso -pääsiäisnäytelmään, joka on Andalusian suurin. Kaupunki pyysi Kristianin kuvaamaan sitä, ja hän oli mukana satojen näyttelijöiden muodostamassa esityksessä ja kuvasi samalla, mitä kulissien takana tapahtui.
– Ensimmäistä kertaa elämässäni olen osa isoa kyläyhteisöä. Se on hieno tunne.
Rakastan maisemakuvia
Kristian on kulkenut pitkän matkan siitä, kun jätti koti-Suomen yli 35 vuotta sitten. Ihmiset ovat muuttuneet, ja niin on valokuvauskin.
– Ei voi puhua edes samasta alasta. Kun aloitin, niin kuvia opetettiin tekemään pimiöissä. Nyt kuka tahansa voi ottaa, työstää ja julkaista kuvia matkapuhelimella tai vaikka tekoälyn avulla, hän kuvailee.
– Itse tunsin noin nelikymppisenä tarpeen tehdä muutakin kuin muoti- ja mainoskuvia. Kaipasin pitkäkestoisempaa, ajatonta valokuvausta, ja aloin siksi harrastaa maisemakuvausta. Se on ollut hirveän mielenkiintoista. Koko kuvauksen dynamiikka muuttuu, koska minulla ei ole ketään ”asiakasta”. Oma silmä vie johonkin suuntaan ja alkaa kuvata sitä, mitä pitää maisemassa kauniina tai kiinnostavana.
Oiva esimerkki Kristianin luontokuvista on nähtävillä näyttelyn muodossa Riogordon etnografisessa museossa 29.9. saakka.
– Kävin Kainuussa kuvaamassa eri vuodenaikoja 1,5 vuoden ajan EU-projektin alla. On hienoa näyttää täällä Andalusiassa kuuman kesän päälle viileitä lumikuvia.
Onko hän sama K Suomalainen, joka toimi vuosia Brysselissä kampaajana?