Kevään korvalla olen vastaanotolla jutellut useiden kanssa kolesterolista, kun ihminen on säikähtänyt kohonneitten arvojen takia. Kun veren kolesterolipitoisuus jostain syystä suurenee, ilmiötä pidetään haitallisena sen sijaan, että tutkittaisiin, mistä se johtuu. Enempiä miettimättä syytä, miksi maksa on saanut elimistöltä käskyn valmistaa lisää kolesterolia, määrätään siihen kolesterolipitoisuutta pienentävä lääkitys. Kokonaiskolesterolin ja HDL:n suhde on usein aivan suositusten mukainen, mutta tämä suhde ohitetaan reseptiä kirjoitettaessa. Kuten verenpainetauti ei ole verenpainelääkkeen puutostauti, ei veren suurentunut kolesterolipitoisuuskaan ole kolesterolilääkkeen puutostauti, sillä elimistö toimii loogisesti: se tahtoo kertoa, kun sitä uhkaa jokin vaara.
Kolesteroli onkin konnan sijasta kaveri, jolla on tärkeää asiaa. Kun ihminen syö liikaa sokeria ja nopeasti sokeriksi muuttuvaa tärkkelystä tai hänellä on jatkuva kova stressi ja puute antioksidanteista syntyy solukalvoille hätätila. Voi myös olla jokin muu sellainen tilanne, joka lisää solujen haavoittuvuutta, kuten solukalvojen puutteellinen rasvakoostumus, jolloin elimistö yrittää rauhoittaa tilannetta jotenkin. Maksalle lähtee tilanteessa käsky tuottaa hätäavuksi lisää kolesterolia, joka on yksi solukalvojen rakennusaineista.
Kolesteroli on siis tarpeellinen elimistön toiminnalle. Se ei ole haitallista kuin härskiintyneenä. Elimistössä härskiintymistä voidaan ehkäistä muun muassa nauttimalla paljon värikkäitä kasvikunnan tuotteita ja marjoja, joiden antioksidantit suojaavat rasvoja härskiintymiseltä. Samoin suojaa laadukas oliiviöljy. Rasvan härskiintymistä elimistössä ehkäistään nauttimalla luonnollista rasvaa runsaasti. Oliiviöljyn runsaskaan nauttiminen ei aiheuta häiriöitä aivoverenkierrolle, vaan runsaasti sitä käyttävillä on tutkimusten mukaan jopa pienempi riski saada aivoveritulppa.
Kolesterolia taasen tarvitaan muodostamaan hormoneja, jotka auttavat selviytymään stressistä. Kolesterolista muodostetaan muun muassa steroidihormoneja, jotka auttavat hallitsemaan aineenvaihduntaa, immuunijärjestelmää ja seksuaalisuutta. Sitä tarvitaan myös solujen normaaliin kasvuun ja kudosten korjaamiseen sekä rasvaliukoisten vitamiinien imeytymiseen, sillä ruuansulatukselle tärkeät sappisuolat valmistetaan kolesterolista. Ahkera auringonottokaan ei auta suurentamaan D-vitamiinipitoisuutta, jollei käytössä ole riittävästi kolesterolia D-vitamiinin valmistamiseen.
Nykytieteen mukaan kokonaiskolesterolipitoisuuden ollessa pieni eivät aivotkaan toimi kunnolla, ja tämä suurentaa riskiä sairastua dementiaan ja muihin neurologisiin häiriöihin. Moniin sairauksiin, varsinkin kipu- ja uupumusoireyhtymiin liittyy monesti tunne siitä, ettei jaksa omaksua uutta asiaa, tietotulva ahdistaa ja ajatustoiminta takkuaa. Aivojen hyvinvointi edellyttää kolesterolia, sen merkitys aivojen hermosolutoiminnalle on keskeinen. Tärkein tehtävä kolesterolilla on toimia aivosolujen keskeisenä polttoaineena. Jos aivot eivät itse pysty tuottamaan kolesterolia polttoaineekseen, niiden pitää saada kolesteroli veressä kulkevan kuljettajaproteiinin avustuksella.
Tuo tärkeä proteiini on ”huonoksi kolesteroliksi” nimitetty LDL-kolesteroli (low density lipoprotein). LDL on siis kolesterolin kuljettajaproteiini, joka vie kolesterolia kudoksiin, kuten aivokudokseen. HDL-kolesterolia (high density lipoprotein) taas nimitetään ”hyväksi kolesteroliksi”. Se auttaa kolesterolin kuljettamisessa kudoksista maksaan käsiteltäväksi elimistön uudelleenkäyttöön ja sappisuolojen (sappinesteen) valmistamiseen. Sappineste on ruuansulatuksen kannalta hyvin tärkeää, siksikään maksaa ei pidä turhaan rasittaa lääkekuormilla, epäterveellisellä ruualla, tai sokerilla, joka muuten rasvoittaa maksan yhtä tehokkaasti kuin alkoholi.
Tahdon kannustaa jokaista ottamaan vastuuta terveydestään ruokavalion ja henkisen terveyden osa-alueilla sekä olemaan kriittinen lääkityksen tarpeesta. Monesti lääkäri ilahtuu, kun häneltä kysyy, josko voisi voimakkaan lääkityksen sijaan yrittää ensin ruokavaliomuutosta ravintoterapeutin ohjauksessa.
Elimistölle voi siis tulla monesta syystä lisääntynyt tarve valmistaa kolesterolia ja valmistaa sitä jopa nelinkerroin siihen nähden, mitä saadaan ravinnosta. Lukuisten tutkimusten mukaan suurella kokonaiskolesterolipitoisuudella ei ole yhteyttä sydäntauteihin, vaan pikemminkin se lupaa pidempää ikää terveenä. Alhainen kolesterolipitoisuus voi jopa olla riskitekijä.
Veren kolesterolipitoisuuden yhtäkkinen suureneminen on kuitenkin merkki siitä, että elimistö tarvitsee toimiakseen apuvoimia. Tällöin on mietittävä, onko laadukkaista rasvoista pulaa, tarvitaanko voimakkaammin antioksidantteja, onko elimistössä hiljainen tulehdus vai saadaanko aterioilla liikaa härskiintyneitä rasvoja tai sokereita. Nämä asiat kannattaakin hoitaa ensi tilassa ravitsemuksellisesti, jolloin elimistön tarve tuottaa hätäavuksi kolesterolia loppuu.
Tohtori Joseph Mercolan mukaan erityisesti suuri triglyseridipitoisuus ja suurentunut kolesterolipitoisuus liittyy yleensä viljojen ja sokerien liialliseen nauttimiseen. Paljon fruktoosia ja runsaasti viljoja ja muita nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio edistää insuliiniresistenssiä. Tämä saa maksan tuottamaan enemmän kolesterolia ja lisäämään tulehduksellisia LDL-hiukkasia, suurentamaan triglyseridipitoisuuttaan ja suurentamaan metabolisen oireyhtymän riskiä. Yksi verisuonten kovettajista on sokereiden lisäksi kalkki. Kalsium tarvitsee imeytyäkseen muun muassa riittävästi D-vitamiinia. Riittämättömän D-vitamiinin takia luustoon imeytymätön kalsium kiertää verisuonistossa kasautuen sen seinämiin ja saattaa aiheuttaa pahojakin tukoksia.
Nautitaan siis kesästä verisuoni- ja sydänystävällisesti välttämällä turhaa sokeri- alkoholi- ja tärkkelyskuormaa sekä nauttimalla runsaasti ja värikkäästi kesän kasvi- ja marja-antimia. Värikästä kesää jokaiselle!