Lukuaika: Kielten ja kulttuurien kohtaamispisteessä

Kielten ja kulttuurien kohtaamispisteessä

Vastikään Fuengirolassa ylioppilaaksi valmistunut Jennifer Mikola lähtee Suomeen opiskelemaan espanjaa, mutta suunnittelee vielä palaavansa takaisin rannikolle.

Lauantaina 3. kesäkuuta kaikuu hotelli Las Palmerasin juhlasalissa tuttuun suomalais-latinalaiseen tapaan ”Gaudeamus igitur, Juvenes dum sumus” ja niin edelleen. Vain hetkeä aiemmin Jennifer Mikola on painanut valkolakin päähänsä yhdessä 12 muun Aurinkorannikon suomalaisen koulun tuoreen ylioppilaan kanssa.

Takana on paljon kovaa opiskelua ja edessä todellinen muutosten kesä. Ja lisää kovaa opiskelua.

Jokseenkin kuukautta myöhemmin istahdamme Jennifer Mikolan kanssa penkille Sohailin linnan kupeessa tekemään haastattelua. Aurinko porottaa niin että penkki on pakko etsiä varjosta. Mikola keräilee hieman lämpöä talteen, sillä hänellä on lähitulevaisuudessa edessään ennenkokematonta kylmyyttä. Mutta siitä lisää tuonnempana.

- Mainos -

Kielipää

Mikola kirjoitti ylioppilaskokeissa yhden L:n, kaksi E:tä ja kolme M:ää, eli kaiken kaikkiaan erinomaiset paperit. Lisäksi hänet palkittiin useammalla stipendillä. L tuli espanjan kielestä, mikä on luontevaa, sillä hänen äitinsä on espanjalainen ja sitä myötä espanja on myös perheen kotikieli.

– Espanja, ruotsi ja saksa olivat lempiaineitani ja tavallaan myös niitä helpoimpia, hän kertoo.

– Espanja on tietysti helppo kun se on äidinkieleni, ruotsissa ja saksassa pidän siitä että ne ovat niin selkeitä. Vaikka kielioppisääntöjä on paljon, niin poikkeuksia on vähän.

Myös hankalin oppiaine löytyy kielistä.

– Kun kerran olen puoliksi espanjalainen, niin totta kai englanti on minulle vaikeaa, hän nauraa.

Suorittaja”

Hyvä koulumenestys ei tullut Jennifer Mikolalle vahingossa tai yllätyksenä.

- Mainos -

– Olen pienestä asti ollut sellainen että vaadin itseltäni paljon, hän kuvailee.

Koko koulutien Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa käynyt Mikola kertoo, että päätös mahdollisimman hyvien arvosanojen tavoittelemisesta syntyi jo nuorella iällä, ja siitä hän piti kiinni, vaikka työmäärä varsinkin lukiossa kasvoi melkoisesti.

– Pakaralihaksia on käytetty läksyjen ääressä, se on varma, hän nauraa.

Vaikka opiskelu maistuikin jo pienestä pitäen, sattui välillä eteen myös yllättäviä haasteita.

– Muistan esimerkiksi peruskoulun ajalta, että muun muassa Suomen luonto oli joskus vaikea aihe. Lajien tunnistusta tehdessä oli hiukan vaikeaa tunnistaa joku muikku, kun en ollut sellaista koskaan nähnyt, Mikola viittaa siihen ettei ole vielä koskaan asunut Suomessa.

Kaksikulttuurinen

Jennifer Mikola on siis puoliksi espanjalainen ja puoliksi suomalainen. Mutta oikeastaan vielä tarkemmin voisi sanoa, että hän on puoliksi andalusialainen ja puoliksi hämäläinen. Äiti Ester on syntyperäinen fuengiroleña, isä Kai on puolestaan kotoisin Tampereen liepeiltä Nokialta.

Vierestä seuraten on jopa hauska havainnoida, kuinka puhekielen vaihtuessa suomesta espanjaan, vaihtuu samalla myös verkkainen ja venyttelevä Tampereen murre dramaattisesti vauhdikkaampaan Andalusian murteeseen.

- Mainos -

Jos ovat nämä kaksi murretta keskenään kovin erilaiset, niin samaa voitaneen sanoa myös hitaiden hämäläisten ja sähäköiden andalusialaisten stereotyppisistä luonteista. Mikola itse kokee asettuvansa temperamentiltaan näiden kahden välimaastoon.

– Kun olen espanjalaisten kavereideni kanssa, olen se porukan hiljaisin, mutta suomalaisten joukossa olen yleensä se puheliain, hän kuvailee.

– En ole niin avoin kuin espanjalaiset yleensä, he puhuvat ihan kaikesta. Mutta toisaalta en ole niin hiljainen tai arka kuin monet suomalaiset.

Kääntäjäksi

Tähän asti Jennifer Mikola on asunut koko elämänsä Fuengirolassa ja Mijasissa. Suomi on tullut tutuksi pääasiassa sukulaisten luona vierailtaessa. Nyt tilanne on kuitenkin muuttumassa, ja tähän liittyy myös aiemmin mainittu ennenkokematon kylmyys.

Elokuussa Mikola muuttaa Helsinkiin ja aloittaa opiskelut.

– Menen Helsingin yliopistoon opiskelemaan espanjaa. Tarkoitus on valmistua kielenkääntäjäksi.

Että joku muuttaa siis Espanjasta Suomeen opiskelemaan espanjaa?

– Espanjan kieltä olisi tietysti voinut opiskella täällä Málagassakin, mutta silloin tarjolla olisi ollut vain kielenopettajan ammatti. Minä haluan nimenomaan oppia kääntäjäksi suomen ja espanjan välillä, ja siksi lähden Helsinkiin, Mikola perustelee.

Kovin moni suomalainen ei liene ehtinyt elää liki parikymppiseksi kokematta Suomen talvea.

– Minä olen käynyt Suomessa talviaikaan yksivuotiaana, mistä en muista mitään. Sen jälkeen olemme aina käyneet vain kesällä. Lunta olen nähnyt vain Sierra Nevadalla, Jennifer Mikola nauraa.

Hän lähtee kuitenkin luottavaisena uuteen elämänvaiheeseen.

– Varmasti se on aluksi raskasta. Sää on erilainen ja moni asia on uutta, mutta tiedän että pärjään. Tunnen kuitenkin jo kulttuuria ja saan varmasti nopeasti uusia ystäviä. Minulla on hyvät fiilikset.

Kuka?

  • Jennifer Mikola
  • 19 vuotta
  • Kirjoitti tänä keväänä ylioppilaaksi
  • Aloittaa syksyllä opinnot Helsingin yliopistossa
  • Harrastaa mm. kuntosalilla käyntiä

Jaa artikkeli:

Artikkelin kirjoittaja

Janne Leipijärvi, kuva: Janne Leipijärvi
Mainos
Jatka lukemista
Sää
Mainos
Viikon kysymys

Mikä maa voittaa jääkiekon maailmanmestaruuden?

Katso tulokset

Loading ... Loading ...