Kesäaika vaihtui. Samaan saumaan tuli 5cm lunta Etelä-Suomeen. Luvattiinpa vielä 15cm lisää. Nyt alkaa kevään uuvutustaistelu tuttuun tyyliin. Tuntuu, ettei lumi lähde ikinä ja toppatakkiin on kouristuksenomainen suhde vielä Vapun jälkeenkin.
Meille muuttolinnuille on olemassa ihania asioita Aurinkorannikolla, jotka auttaa jaksamaan meitäkin, jotka eivät tänä keväänä vietä laatuaikaa Costalla. Se on mediat.
Näin vaalien alla on vapauttavaa kuunnella ja katsella informaatiokanavia, joista ei tule vaalipropagandaa. Ihan tavallista puhetta, juttuja jne. tulee ja se on kiva se.
Aurinkorannikko on varmaan ainut paikka suomalaisittain vaalien aikaan, jossa tapahtumia järjestetään ja pidetään hauskaa ilman maailmantuskan kantamista. Suomessa purraan takahampaat yhteen ja ollaan lähes hengellisen herätyksen kaltaisessa olotilassa puolustamassa kunkin oikeassa oloaan. Kaikki,jotka eivät ole puolellani, ovat vastaan.
Jopa kauppareissuilla S-marketin aulassa murjotusarmeija hyökkää vastaan pipo silmillä, tummanpuhuvina, hieman muristen ja pienessä kumarassa.
Paras aseeni kevättalven apatiaa vastaan on juuri syntyneet koiranpennut. En kaipaa muuta viihdettä, enkä ideologioita just tähän saumaan.
Kuinka paljon meillä ihmisillä onkaan opittavaa luontokappaleista ja niiden sisäänrakennetusta viisaudesta. Luonto korjaa aina tekemänsä virheet ja auttaa muistamaan elämän tarkoituksenmukaisuudesta.
Jatkan täällä kuunnellen Radio Finlandiaa netistä, luen Aurinkorannikon lehdet ja unelmoin syksystä, jolloin toivottavasti pääsen keikalle Fugeen meidän uuden shown ” Suoraan sydämestä” kanssa.