Suomen Keskusta on putoamassa pysyvästi puoluerankingissa keskikastiin. Aikoinaan puhuttiin kolmesta suuresta eli kokoomuksesta, SDP:stä ja keskustasta.
Puolue joutuu nyt kisaamaan vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa neljännestä tilasta perussuomalaisten takana.
Vielä edellisissä vaaleissa kahdeksan vuotta sitten keskusta oli suurin ja pääministeripuolue.
Suomen politiikassa suosiot vaihtelevat paljon aikaisempaa enemmän. Liikkuvien äänestäjien määrä kasvaa, kun ihmisten puoluesidonnaisuus vähenee. Yhä enemmän äänestetään sen mukaan, mitkä asiat ovat pinnalla ja miten puolue niihin reagoi. Suurta merkitystä on myös puheenjohtajan vetovoimalla.
Toki kaikilla puolueilla on yhä peruskannattajansa vaalista toiseen. Keskustasta tuo peruskannattajien määrä hupenee kaiken aikaa. Syy on yksinkertainen. Kaupunkiin muuttaneiden, keskustaa perinteisesti äänestäneiden perillisistä yhä vähempi osaa kuuluu aatteelliseen jatkumoon.
He eivät enää lue netistä maaseudun lehtiä ja henkinen side vanhempien, tai yhä useammin isovanhempien, elämäntapaan ohenee tai katkeaa kokonaan.
Maalaiselämä ja sen aatepohja, alkiolaisuus, koetaan vieraaksi ja vähän itselle antavaksi.
Keskusta lähti Sanna Marinin (sd.) hallitukseen, vaikka vaaleissa tuli takapakkia. Puolueen strategit totesivat, että Juha Sipilän (kesk.) porvarihallituksen politiikka oli liian oikeistolaista ja linjaa voi rukata maltillisesti vasemmalle.
Nyt kun kannatus vain laskee laskelmistaan, puheenjohtaja Annika Saarikko yrittää kaikkensa, jotta puolue saisi huomiota avauksillaan. Mitä enemmän Saarikko yrittää, sen vähemmän uskottavalta hän näyttää.
Jo ylimääräiset lapsilisät joulukuussa koettiin vaalitäkyksi. Vähän saman suuntaiseksi arvioidaan pyristely niin sanottua maastapoistumisveroa kohtaan. Siitä sovittiin hallituksessa jo aikoja sitten ja selittelyt Suomen mainehaitasta eivät ole uskottavia.
Toki puoluejohtajan pitää yrittää kaikkensa. Saarikko on ihan hyvä puheenjohtaja. Hän hallitsee asiat, puhuu selkeästi ja saa politiikan asiantuntijoilta tunnustusta.
Ei ole Saarikon syy, että poliittiset virtaukset puhaltavat keskustan poispäin, suuntaan, joka lihottaa niin kokoomusta kuin perussuomalaisiakin.
Paljon keskustan tilasta kertovat viimeaikaiset kannatuskyselyt. Ylen mielipidemittauksessa puoluetta kannatti vähän päälle 10 prosenttia vastaajista. Luku on heikoin koko mittaushistorian ajalta.
Yhtään suurempaa ei ole Annika Saarikon oma suosio. Hän jää jälkeen Marinista, Petteri Orposta, Li Anderssonista ja Riikka Purrasta.
Tämä ei ole Saarikon vika, vaan kertoo siitä, miten koko puolueen heikko suosio vie myös puheenjohtajan suosion alamaihin.
Tilanne on päinvastainen demarien kohdalla. Sanna Marin on kyselystä toiseen suosituin puoluejohtaja. Suurin hype on vaikeiden ja raskaiden päätösten jälkeen kadonnut. Hän on kuitenkin lähes kaksi kertaa suositumpi kuin kokoomusjohtaja Orpo.
Marinin suosio kannattelee koko puoluetta. Voi vain kuvitella, mikä olisi demareitten kannatus vaikkapa Antti Rinteen johtamana.