Nyt on aika hiljentyä viettämään joulua. Lehden toimituksesta toivotamme kaikille lukijoille rauhaisaa ja ihanaa joulua.
Arkistojen kätköistä löytyi juttu, jossa käydään läpi espanjalaisia ja suomalaisia joulutraditioita. Outi Hannukselan teksti on vuodelta 2012, asiat ovat pysyneet samanlaisina. Kuvat ovat vuosien varrella kadonneet, mutta Outin tekstistä voi nauttia ilman kuviakin.
Espanjalaisen joulun herkut: Mereneläviä ja jälkiruokapöytä
Voisit tykätä myös
Joulupöytä herkkuineen on yhteinen jouluperinne sekä Espanjassa että Suomessa. Suomalainen jouluateria koostuu usein ruuista, joita nautitaan vain jouluna. Espanjassa aattoillan aterian erot tavalliseen sunnuntaipäivälliseen löytyvät ennenkaikkea merenelävistä ja jälkiruokien määrästä.
Kun suomalaiseen jouluun liitetään kinkku ja laatikot suunnataan eteläespanjalaisissa perheissä ennen joulunpyhiä kalatiskeille. Monissa perheissä joulupöytään hankitaan iso kala kuten lubina(meribassi) tai dorada (kulta-ahven) ja äyriäisiä eri tavoilla valmistettuna. Hyvin usein jouluksi valmistettavat merenelävät voidaan hankkia jo hyvissä ajoin pakkaseen, sillä joulun alla kalojen ja äyriäisten hinnat usein nousevat.
Suomalaisten innostus kalaruokiin kasvanut
Paikallisten merenelävien käyttö on opittu hyvin Espanjassa viihtyvien suomalaisten keskuudessa. Monet ovat innostuneet kinkun lisäksi myös äyriäis- ja kalaruokien valmistamisesta joulupöytään.
Marjo Metsä-Nuutisen äyriäis- ja kalaruokakurssien opit ovat löytäneet ainakin muutamien kurssilaisten joulupöytä suunnitelmiin.
Yksi suosittu kalaruoka joka sopii niin arkeen kuin juhlaankin on suolakuoressa kypsennetty kala. Joulukalan valmistaminen suolalla peittämällä on yllättävän helppoa ja kunhan kypsennyskuorena käytetyn suolan rapsuttaa huolella pois on kalan lihan maku juuri oikea. Liha pysyy myös hyvin mehukkaana.
Suomalaiseen joulupöytään usein hankittavan lohen kaveriksi voi Espanjassa asuva valita punaväriä ravuista. Erikokoiset katkaravut ovat helppoja ja nopeita valmistaa. Andalusialaiseen joulupöytään katkaravut ja langustit kuuluvat ennenkaikkean alkupaloiksi.
Suomalainen joulupöytä Espanjassa onkin usein sekoitus kahden maan kulttuuria.
Mari Melanderille joulu on perhejuhla
Jouluaattoa Espanjassa vietetään perheen kesken ja nauttien ruoasta ja yhdessäolosta. –Suomesta kaipaan tietysti perhettä ja lunta mutta myös hitusen hiljaisuutta, Meri Melander kertoo nauraen.
Ojenissa asuva Melander on viettänyt puolisonsa Jose Seguran perheen kanssa jo kymmenkunta joulua. Espanjalaiset jouluperinteet ovat siis tulleet tutuksi ja miettiessä joulun viettotapojen eroja Espanja ja Suomen välillä nousee keskeiseksi eroksi Suomen jouluun liitettävä rauhoittumisen aika.
–Aattopäivä Espanjassa on ihan tavallinen työpäivä, pankissa työskentelevä Melander jatkaa. Töiden jälkeen suunnataan Josen äidin luo, jonne saapuu suuri osa perheestä. Jouluateria aloitetaan yleensä iltakymmeneltä, sillä mukaan odotetaan kaikki lapset ja koska esimerkiksi Josen siskon mies on poliisi on mahdollista, että työvuoro loppuu vasta illasta.
Jouluaaton menu
Jouluaattoilta, Noche Buena, on perheen yhdessäoloa ja notkuvan pöydän antimien nauttimista. –Aluksi yleensä juomme Josen äidin tekemän caldon, liemikeiton, lämmikkeeksi ja siirrymme heti alkupaloihin.
Kylmät ruoat kuten salaatit, jamon serrano, chorizot, machego juustot, katkaravut suolavedessä keitettyinä tai valkosipulissa valmistettuina kuuluvat joulupöytään. –Sinällään tarjoilu ei eroa juurikaan perheen yhteisistä päivällisistä, Melander miettii ja kertoo perheruokailujen kuuluvan arkeen lähes viikottain.
Lämpimien ruokien suosikki on pulpo en salsa, mustekalapata. Lisäksi menu pitää sisällään uunissa valmistettua lihaa, lomo al horno. Usein lihavaihtoehtona on myös kanaruokia kuten mantelikanaa. Patatas pobres ja datiles con bacon eivät myöskään koskaan puutu jouluaterialta.
-Lisäksi olen joka vuosi tehnyt jotain suomalaista ruokaa. Josen perhe on saanut kalaa eri muodoissa; lohirullina ja kalakeittona. Joka vuosi tuomme myös suosituksi muodostunutta savustettua lohta joulupöytään. Toinen suosikki on espanjalaisittain muokattu suomiruoka eli bataatista tehty lanttulaatikko, Melander muistelee.
Yllätyksenä jälkiruokapöytä
Vaikka suomalaisessa joulussa on totuttu suklaisiin ja konvehtirasioihin on Marin mukaan espanjalaisessa joulussa makean määrä vielä moninkertainen.
–Ainakin minun espanjanperheessäni jouluherkkuja kuluu kilokaupalla. Ensimmäisenä vuonna olin ihmeissäni kuinka paljon makeaa hankitaan, mutta pyhien aikana Loppiaiseen mennessä herkut ovat kyllä kadonneet.
–Joulupöydän antimet järjestää suurelta osin Josen äiti, mutta jokainen tuo myös ruokia ja herkkuja yhteiseen pöytään.
-Paikallisiin konditorioihin on jonoja jouluaattona, kun kaikki hakevat viimeisiä leivonnaisia. Yhdestäkään joulupöydästä ei varmasti unohdu myöskään turron, trufas, polvorones, matecados, bolitas de coco tai kuivahedelmät.
Lahjoja odotetaan Loppiaiseen
Yksi ero joulunvietossa on, että Espanjassa joulunaika aloitetaan aattona ja sitä jatketaan Dia de Reys päivään tammikuulle saakka. Tähän väliin mahtuu monta perheruokailua. Yhdessä syödään jouluaattona, Joulupäivänä, Uuden Vuoden aattona ja Uuden Vuoden päivänä. Yhdessä vietetään myös Itämaan tietäjien saapumisen juhlapäivää.
– Meidän perheessä muutama lahja annetaan joulupäivänä ja loput lahjat tuovat Itämaantietäjät.
Suomalaisia perinteitäkään ei ole unohdettu. –Joka vuosi paistan kinkun. Haen Sara-lihakaupasta tuorekinkun ja paistan sitä pitkään, niin että siitä tulee vähän kuiva. Ja suomalaisten perinteiden yläpitämiseksi leivotaan perheen tyttären Ellenin kanssa joka vuosi myös pipareita.
Loading ...
