(juttu julkaistu ensimmäisen kerran 20-9-2020)
Ymmärrettävistä syistä ulkomaanmatkailu on tänä kesänä jäänyt hyvin vähälle, puhuttiinpa sitten Suomesta tai Espanjasta, tai melkein mistä tahansa maasta. Espanjassa kesäinen kotimaanmatkailu on suurelta osalta sitä, että sisämaan kaupungeista matkustetaan perheen tai suvun kesäasunnolle etelärannikolle. Jos ei ole omaa loma-asuntoa, niin sitten pitää turvautua hotelliin.
Tänä kesänä hotellitarjonta on ollut rajallisempaa kuin normaalisti. Sen sijaan leirintäalueet ovat pääsääntöisesti olleet avoinna heti kun paikalliset viranomaiset ovat sen sallineet.
Espanjassa ei ole samanlaista jokamiehenoikeutta kuin Suomessa, joten telttaa, saati jykevämpää tilapäismajoitusta ei voi noin vain pystyttää minne huvittaa. Espanjassa on kuitenkin erittäin kattava verkosto leirintä- ja leiriytymisalueita, joilla camping-elämää pääsee kokemaan hyvin vaihtelevissa puitteissa.
Jotkut leirintäalueet ovat aivan meren rannassa, jotkut myös järven rannalla. Toiset sijaitsevat ”keskellä ei mitään”, toiset aivan kaupungin kupeessa. Myös alueiden varustelutasoissa on suuria eroja. Joillain alueilla on isot marketit, useampi ravintola, vesipuistoa muistuttavat uima-allasalueet ja useita eritasoisia mökkejä, toisilla vain jotakuinkin tasaista alustaa teltan pystyttämiseen.
Valikoimaa on runsaasti. Pelkästään Málagan provinssissa erilaisia leirintäalueita on kymmeniä, Andalusian itsehallintoalueella puhutaan jo sadoista.
Testiryhmämme kävi kesän aikana kolmella eri leirintäalueella kokeillen sekä mökkeilyä että telttailua. Ryhmän kokemusten perusteella homma toimii erittäin hyvin. Puhtaudesta ja desinfioinneista huolehdittiin hyvin, turvavälejä, maskipakkoa ja muita turvaohjeita noudatettiin tarkasti ja korkean sesongin aikanakin jokaiselle asuntovaunulle, matkailuautolle ja teltalle jäi turvallisen tuntuisesti omaa tilaa.