Espanjassa hyväksyttiin keskiviikkona laki, jonka tarkoitus on kunnioittaa maan sisällissodan ja sitä seuranneen Francon diktatuurin uhreja. Uudella lailla valtio esimerkiksi velvoitetaan etsimään sodan ja diktatuurin aikaisia joukkohautoja ja uhrien tunnistamiseksi luodaan kattava dna -pankki.
Me suomalaiset tiedämme, että sisällissodan käyneessä maassa haavat ovat syvällä ja niiden arpeutuminen kestää pitkään. Suomen haavojen synnystä on kulunut jo yli 100 vuotta, silti vieläkin joskus, onneksi harvoin, kuulee retoriikkaa, joka kumpuaa avoimista haavoista. Haavat saattavat pysyä avoimina sukupolvien yli, Suomen sisällissodassa taistelleista ihmisistä tuskin kovin montaa on enää elossa.
Jokaisen kansakunnan täytyy käydä läpi oman historiansa. Myös sen mustat hetket. Suomessa sisällissodan molemminpuoliset julmuudet on käyty läpi moninäkökulmaisessa historiankirjoituksessa, kuin myös kirjallisuudessa ja esimerkiksi elokuvissa. Vaikka julmuudet edelleen tuntuvat käsittämättömän pahalta, ne on kuitenkin myönnetty ja käsitelty.
Espanja on huomattavasti Suomea nuorempi demokratia. Francon ajan traumojen käsittely on kansakunnan kollektiivisessa ymmärryksessä vasta alkuvaiheissa. Seuraavat vuosikymmenet näyttävät, pystyykö Espanja katsomaan rehellisesti menneisyyteensä. Pystyvätkö sen kansalaiset pyytämään ja antamaan anteeksi.
Urakka on valtava. Ilmeisesti Francon ajoilta on yli 100.000 ihmistä kateissa. Joukkohautojen mahdollinen löytäminen tulee olemaan Espanjalle kivulias kokemus. Vain historian tosiasioiden tunnustaminen, niiden anteeksipyytäminen ja anteeksiantaminen voivat pitää kansakunnan vahvana ja yhtenäisenä.
Pääkirjoitus