Kansanedustaja Antti Kaikkonen aikoo ottaa esille keskustan puoluetoimistossa Aurinkorannikon yhdistyksen perustamisen.
Keskustan kansanedustaja Antti Kaikkonen aloitti vaalikiertueensa Fuengirolasta ravintola Kukosta. Kukkoon oli kerääntynyt satakunta keskustasta kiinnostunutta kuuntelemaan puolueen tavoitteista seuraavaksi nelivuotiskaudeksi.
– Puoluetoimistosta otettiin yhteyttä, voisinko pitää täällä yhden vaalitilaisuuden, koska he tiesivät minun tulevan tänne joka tapauksessa tapaamaan täällä asuvaa kummipoikani perhettä, Kaikkonen kertoo ensimmäisestä vaalitilaisuudestaan ulkomailla.
Kaikkonen sanoo, että keskustelujen perusteella ihmisiä kiinnostavat Rannikolla samat asiat kuin kotimaassa eli toimeentulo, turvallisuus, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liikenne.
– Nyt kun isänmaan talous on saatu kuntoon ja velka taitettua, niin seuraavaksi on parannettava lapsiperheiden asemaa sekä laitettava vanhustenhoito kuntoon, hän kertoo.
Kaikkosen mukaan viime aikoina Suomessa paljastuneet vanhustenhoidon laiminlyönnit ovat törkeitä ja niihin pitää puuttua.
– Meillä on reilun kymmenen vuoden päästä lähes 400.000 yli 80-vuotiasta enemmän kuin tällä hetkellä. Vanhusten asemaa on parannettava, kansanedustaja muistuttaa.
Kaikkonen ei sulje pois mahdollisuutta, että vanhusten elämistä omassa perhepiirissä lastensa kanssa tuettaisiin verohelpotuksin kuten Espanjassa.
– Sitä pitää tutkia.
Ei lentoverolle – ei tietulleille
Liikenteen osalta Kaikkonen painottaa, ettei ole tukemassa muun muassa lentoveroa.
– Lentoyhtiöiden kannattavuuden laskeminen heikentäisi yhteyksiä, hän sanoo.
Lentoyhteydet Suomesta Aurinkorannikolle ovat tällä hetkellä paremmat ja edullisemmat kuin vuosiin.
Yksityisautoilun osalta Kaikkonen muistuttaa, ettei keskusta ole kieltämässä bensa- ja dieselautoilua, koska sähköautot ovat yksinkertaisesti liian kalliita. Hän ei myöskään henkilökohtaisesti kannata tietulleja.
– Biokomponenttien määrää polttoaineen joukossa voidaan vielä kasvattaa. Se on helppo mahdollisuus puhtaampaan autoiluun, Kaikkonen sanoo.
Kaikkosen mukaan myös syntyvyyden lasku on ratkaistava, koska se alkaa jossain vaiheessa rasittaa kansakuntaa. Tällä hän viittaa edellä mainittuun vanhusten määrän lisääntymiseen. Hänen mielestään Suomesta on tehtävä jälkikasvulle lapsiystävällisempi paikka.
– Vaikka lasten hankinta on yksilöllinen päätös, niin valtio voi tukea sitä esimerkiksi parantamalla perhevapaita, jotta lasten hankkiminen olisi paremmin työn kanssa sovitettavissa, Kaikkonen toteaa.
Suomalainen sosiaalityöntekijä?
Yksi Aurinkorannikon suurimmista sosiaalisista ongelmista on lasten asema. Kielitaidottomuus ja kulttuurilliset erot ovat merkittävä syy siihen, etteivät ongelmaperheiden lapset saa tarpeeksi aikaisin apua.
Keskusrikospoliisilla on Espanjassa oma edustaja joka käy kuukausittain Madridissa ja Málagassa, pitämässä huolen, ettei Espanjasta tule suomalaisrikollisten temmellyskenttä, tekemällä yhteistyötä Espanjan poliisin kanssa.
Pitäisikö Suomen valtion lähettää tänne oma sosiaalityöntekijä tekemään yhteistyötä paikallisten sosiaaliviranomaisten kanssa, ettei yksikään lapsi jää vaille tarvittavaa tukea tai joudu elämään pelossa?
– Aion ottaa asian puheeksi perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon kanssa, Kaikkonen lupaa.
Suomalaisen koulun asemaa tarkastettava
Kaikkonen yllättyi, kun kuuli jokaisen Aurinkorannikon suomalaisen koulun oppilaan olevan kirjoilla Suomessa, jotta koulu saa valtiontukea. Lain mukaan taas jokaisen yli kolme kuukautta maassa viettävän henkilön pitää rekisteröityä poliisille. Toisin sanoen suomalaisen koulun oppilaat ovat laittomia maahanmuuttajia.
Samaan aikaan ruotsalaisen koulun suomalaiset oppilaat ovat laillisesti maassa, ja Suomen valtio maksaa heistä huomattavasti enemmän tukea pohjoismaisten sopimusten perusteella.
Pitäisikö Guardia Civilin raahata jokainen suomalaiskoulun lapsi vastaanottokeskukseen ennen kuin valtio herää ongelmaan?
– Ei, asiaa pitää katsoa lapsen edun kannalta.
Kaikkonen myöntää, ettei valtion toimintatapa ole oikeustajun mukaista.
Hän myös lisäisi espanjan kielen opetukseen määrää suomalaisessa koulussa niin, että täällä kasvavilla suomalaislapsilla ja -nuorilla olisi lukion jälkeen yhtäläiset mahdollisuuden jatko-opiskelupaikkaan kuin espanjalaisilla.
– Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa pitää olla vahva espanjankielen opetus, Kaikkonen sanoo.
Hän ei myöskään sulje pois sitä mahdollisuutta, että koulu tarjoaisi kohtuullisella hinnalla suomenkielen opetusta espanjalaisissa kouluissa opiskeleville suomalaislapsille ja -nuorille.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen perusti vuodenvaihteessa työryhmän kehittämään ulkomailla toimivien suomalaisten peruskoulujen asemaa ja tulevaisuutta.
Kaikkonen kuitenkin varmistui yhden tilaisuuden perusteella siitä, että keskustan on perustettava Rannikolle oma paikallisyhdistys.
– Täällä vaikuttaa olevan niin paljon työsarkaa ja kiinnostusta siihen, että meidän on perustettava tänne oma yhdistys. Aion ottaa asian puheeksi puoluetoimistossa, Kaikkonen sanoo.
Mika Heikkilä
Loading ...
