Aurinkorannikon kesäturismi on vekkuli asia. Ihmisiä saapuu Andalusian rannoille kahdesta täysin päinvastaisesta syystä.
Me skandinaavit hakeudumme Fuengirolan ja Torremolinosin rannoille siksi, että todennäköisyys yöpakkasille ja keskipäivän lumikuuroille on kesällä huomattavasti pienempi, kuin vaikkapa Lahdessa tai Eskilstunassa.
Sevillasta tai Madridista tuleva kotimaanturisti sen sijaan ei pysty nukkumaan kotonaan, kun lakanat kiertyvät hiestä köysiksi, vaikka ilmastointi huutaisi täysillä.
Siinä me sitten makaamme vierekkäin rannalla. Lahden kasvatti on onnellinen, kun saa ruskettaa itseään oikeassa helteessä. Sevillan virkaveli puolestaan kiittää ihanaa viileyttä, jonka Välimeri tarjoaa. Molempien lämpömittari näyttää samaa lukemaa, kokemus on molemmille miellyttävä, täysin eri perustein.
Jos asiaa katsoo faktapohjalta, kokemusero on ymmärrettävä. Lahden pitkäaikainen keskilämpö heinäkuulle on 16,9 astetta. Sevillan vastaava luku on 26,7 astetta. Lahdessa päästään harvoin yli 30:n asteen, Sevillassa yli 40:n asteen helteet jatkuvat joka kesä viikkotolkulla. Lahdessa sataa heinäkuussa keskimäärin 61,7mm, Sevillassa heinäkuinen sadekuuro olisi Suomen MM-kultaa suurempi ihme.
Aurinkorannikolla sen sijaan kaikki on kesällä ihanaa. Kesän keskilämpötila on noin 23 astetta, eikä todellista sateen vaaraa ole. Varsinkin touko – heinäkuu on upeaa lomailuaikaa Aurinkorannikolla. Elokuussa pohjan poikaa voi hikoiluttaa, ja rannat ovat ruuhkaisia, kun Sevillan ja Madridin hellepakolaiset ovat saapuneet viilentämään kehoaan.
Hyvää kesää kaikille!
Pääkirjoitus