Olemme eläneet Trumpin viimeistä presidenttikautta kaksi viikkoa ja hiukan yli 200 viikkoa on edessä. Meno on kaikilla elämän ja talouden rintamalla vauhdikkaampaa kuin Linnanmäen vuoristoradassa.
Mediaotsikot eivät lopu perinteisen länsimaisen demokratian kotimaan ihmettelyyn. Haasteita riittää ehkä ”enemmän kuin laki sallii” myös Euroopan ja Suomen, kuin myöskin oman Aurinkorannikkomme tasoilla.
Kaiken tämän uuden äkisti muuttuneen lähitodellisuuden keskellä joudumme miettimään omaa, perheemme ja lähipiirimme tulevaisuutta. Ei ole ihme, eikä häpeä, että monet meistä ovat hiukan ymmällään.
Obaman neuvonantaja Larry Summers nosti esiin Trumpin hallinnon uuden luokan, nykypäivän oligarkit, joita Yhdysvalloissa ei ole ollut vallassa sitten rooseveltien, morganeiden kuin vanderbiltien reilu sata vuotta sitten. Nyt on. Ilman Muskin rahojakin, ministereiden varallisuus on 3 miljardia, kun Bidenin kauden alkaessa se oli vain 118 miljoonaa. Tosin, pyörryttäviä omaisuuksia meidän hallituksiin verrattuna!
Grönlanti, Panama, tuontitullit ja vetäytyminen ilmastositoumuksista, NATO sitoumusten haasto, herättävät huolta paitsi Euroopan päättäjissä, niin myös meissä kansalaisissa. Eli eripuraa on ilmassa!
Kansallisella tasolla eripura ja polarisaatio näkyvät mielestäni selkeimmin eduskunnan kyselytunnilla. Kielenkäyttö on ala-arvoista, josta ainakin minun äitini olisi antanut tukkapöllyä. Itseäni ihmetyttää median ansaintalogiikka. Valtalehtiä ja YLEä myöten vain negatiiviset esiinnostot ovat uutisia. Hallituksen haukkuminen ja politiikkojen töppäilyt ovat ”tiedonvälityksen” teemoja.
Mutta, missä ovat hyvät uutiset, esimerkiksi taloudesta, vaikka ne vielä heikkoja ovatkin? Kansainvälinen valuuttarahasto antoi tammikuun vuosiraportissaan hallituksen työmarkkinauudistuksille ja toimille julkisen talouden vakauttamiselle kiitokset, tosin loppulauseella, että samalla linjalla myös seuraavien hallitusten tulee jatkaa.
Aurinkorannikon keskeisiä toimijoita on myös ryöpytetty julkisuudessa. Pintaa raaputtamalla on käynyt ilmi, että ihan kotoperäistä on aloitteellisuus loanheitossa ollut.
Kaikkiin näihin eri tason haasteisiin voimme omalta osaltamme vaikuttaa vain yhteen hiileen puhaltamalla, kunnioittamalla toistemme ponnistuksia yhteisen hyvän eteen.
Älkäämme nostako muureja, tulleja tai ilkeitä juoruja. Jos toimimme hyvällä tahdolla, niin sotatieteen tohtori, kansanedustaja Jarno Limnellin sanoihin voin yhtyä: ”Hyvin meidän käy”.
Loading ...
