Elämää on myös Fuengirolan ferioiden jälkeenkin! Kun kaksi vuotta oli taukoa tuosta neitsyen juhlasta, niin nyt sitä sitten juhlittiinkin kunnolla. Feria y Fiestas del Rosario toi meille monelle hetkellistä iloa ja toivoa tulevasta. Mutta myös paljon toivottua ja ansaittua päänsärkyä. Apteekkien kassat kilisevät, kun ibuprofeiinin voimalla monet palaavat omien arkisten askareidensa pariin.
Espanjassa osataan juhlia antaumuksella. Siitä meidän suomalaisten kannattaa ottaa oppia. Juhlilla kunnioitetaan historiaa ja katsotaan tulevaan. Mutta ennen kaikkea se on elämistä tässä hetkessä. Aina on ja tulisi olla aikaa ja aihetta juhlaan. Juhla on kaiken ikäisten ja näköisten kanssa olevaa yhdessäoloa. Se vahvistaa yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja antaa meille mahdollisuuden olla osana jotain suurempaa kokonaisuutta. Vahvat ja menestyvät kulttuurit juhlivat ja tulevat aina juhlimaan.
Minusta on varmaan tullut keski-ikäinen tai muuten vain tylsä, kun en jaksa juhlia aamuun asti. Ainakaan reilua viikkoa! Omassa 2.700 asukkaan kylässäni kesän feriaviikkoa juhlittiin aina aamukymmeneen saakka. Parikymmentä vuotta eläkkeellä olleet mummot ja vaarit lastenlapsineen bailasivat trendinuorison kanssa samoissa vaahtobileissä. Kaikki tanssivat sulassa sovussa naukkaillen terästettyjä tai terästämättömiä mojitoja ja margaritoja. Viides feriapäivä alkoi näkyä aktiivisimpien kyläläisten kasvoista. Oli aika vetäytyä pari päivää kestävälle siestalle, jonka jälkeen uusin silmin herättiin kylän perinteiseen Flamenco-tanssitapahtumaan.
Joka päivä juhlitaan jossain ja jotain. Lokakuussa vietettiin mm. kansainvälisiä kahvi- ja korvapuustipäiviä. Ensi kuun alussa juhlitaan mm. hammasharjoja ja täytekyniä. 1.11. kansainvälisen hammasharjapäivän ohella juhlistetaan myös tuoksukynttilöitä. Elämä on oikeasti yhtä juhlaa. Ja juhla luo elämää.
Loading ...
