Lahtelainen Joa Takala, 16, unelmoi jostain sellaisesta mitä kukaan suomalainen ei vielä ole saavuttanut: padel-ammattilaisen urasta.
Suomi ei suinkaan ole ainoa maa mistä padel-ammattilaisia ei vielä tule, pikemminkin päin vastoin: lajin huippu on varsin tiukasti muutaman suurmaan hallussa.
Miesten maailmanlistan 50 parhaan pelaajan joukossa on 34 espanjalaista, 13 argentiinalaista, kaksi brasilialaista ja yksi arabiemiraattilainen.
Jo pelkästään tämä tilasto kertoo vastaansanomattomasti, että Espanja on lajin todellinen suurvalta.
Niinpä ei olekaan mikään ihme, että maailman huipulle tavoitteleva Joa käy säännöllisesti Espanjassa, tarkemmin sanottuna Aurinkorannikolla,treenaamassa.
Kansainvälinen turnaus Barcelonassa
Joulukuun toisella viikolla Joa Takala saapui jälleen kerran Aurinkorannikolle harjoittelemaan. Tällä kertaa tie kulki Barcelonan kautta, missä hän osallistui parinsa Tatu Ahon kanssa FIP Promises-turnaukseen.
Voisit tykätä myös
– Barcelonassa oli mukava pelata. Voitimme ensimmäisessä ottelussa espanjalaisparin, samoin toisella kierroksella. Mutta kolmannessa ottelussa vastaan tuli portugalilaispari jota vastaan tuli tappio ja siihen päättyi turnaus, Joa kertoo FugeFM radiokanavan haastattelussa.
Hänen mukaansa arvonsa tunteville espanjalaisille on usein kova paikka kun häviävät suomalaisille pelureille.
– Kyllä se heillä koville ottaa, itse mieluummin myhäilee sisäänpäin eikä viitsi liikaa tuuletella, Joa nauraa.
Voit kuunnella Joa Takalan koko haastattelun FugeFM:llä tämän jutun lopusta.
Tavoitteet ovat korkealla mutta saavutettavissa
Vaikka Joa Takalalla on ikää vasta 16 vuotta, on hänen pelinsä jo kovalla tasolla. Osaltaan sitä osoittavat hyvät otteet kansainvälisissä turnauksissa, mutta myös rankinglista kertoo selvää kieltä.
Suomen alle 16 ja alle 18 vuotiaissa Joa on ykkönen ja miesten rankingissakin hän on sijalla 19.
Unelmana ja tavoitteena Joalla on raivata aikanaan tie ammattilaiseksi asti.
– Siihen on vielä matkaa, ja paljon on töitä edessä, mutta se on tavoite, hän vahvistaa.
Padel-kärpänen puraisi Los Pacosissa
Joa Takala sai ensikosketuksensa padeliin – kuinka ollakaan – nimenomaan Fuengirolassa.
– Setä muutti tänne asumaan ja alkoi pelata padelia. Minä menin Los Pacosin padelklubille mukaan katsomaan miltä se näyttää ja siitä se innostus muutaman kokeilun jälkeen lähti, Joa muistelee noin viiden vuoden takaisia alkuaskeleitaan lajin parissa.
Aiempaa kokemusta mailapeleistä hänellä ei ollut, mutta urheilutaustaa toki muuten, erityisesti jalkapallon puolelta.
– Pelasin futista kymmenisen vuotta, ensin Reippaassa ja sitten pääsin FC Lahden mukaan. Mutta se on sittemmin jäänyt.
Mikä padelissa sitten lopulta veti nuoren miehen puoleensa?
– Siinä on kiva yhteisöllisyys, tapaa paljon kavereita ja pääsee reissaamaan, Joa luettelee.
Menestyminen vaatii omistautumista
Harva tavoittelemisen arvoinen asia tulee täysin ilman ponnisteluja ja uhrauksia. Tämä pätee luonnollisesti myös padeliin. Joakin on joutunut uhrauksia tekemään, muun muassa kavereiden kanssa ei ehdi aina viettää niin paljon aikaa kuin haluaisi.
– Vapaa-ajasta joutuu välillä luopumaan, koska treenaamiseen kuluu paljon aikaa, hän myöntää, mutta toteaa samaan hengenvetoon:
– Mutta kyllä se sitten palkitsee kun jaksaa treenata ja käyttää siihen aikaa.
Kaikkiaan padelin harjoittelemiseen kuluu Joalta omien laskujen mukaan viikoittain yli 20 tuntia.
– Harjoittelu on monipuolista. Välillä fysiikkaa, välillä peliä, välillä lenkkiä ja niin edelleen.
Espanjasta monipuolisuutta harjoitteluun
Tokihan padelia voi melko hyvin harjoitella Suomessakin, onhan maassa pitkästi yli 700 padelkenttää, joista valtaosa sisätiloissa. Mutta Espanjassa harjoittelemisessa on omat selkeät etunsa.
– Täällä saa erilaista kokemusta, kun on eri nopeuksia kentissä, on tuulta ja aurinkoa ja pitää olla luovempi pelissä, Joa Takala luettelee.
Suomessa kentät ovat pääsääntöisesti uusia tai uudehkoja, ja hyvässä kunnossa. Silloin ne ovat myös hitaampia alustoja kuin Aurinkorannikon kuluneemmat ulkokentät.
Joa näkee selvän eron myös espanjalaisen ja suomalaisen pelitavan välillä.
– Espanjalaiset eivät tee yhtä paljon virheitä. Suomessa lyödään kovempaa ja sen takia virheitäkin tulee enemmän. Espanjalaiset ovat selvästi taktisempia pelaajia, hän kuvailee.
Valmennuksessa Suomen ja Espanjan välillä suuri ero on Joan mielestä se, että Espanjassa valmentajien tiukkuus vaihtelee paljon.
– Espanjassa jotkut valmentajat ovat tosi kovia ja jotkut tosi löysiä. Itse tykkään enemmän tiukoista valmentajista.
Juuri Suomen miesten maajoukkueleirille valitun Joa Takalan tavoitteet ensi vuodelle ovat selkeät.
– Tavoitteena on tietenkin pysyä maajoukkueessa, ja kehittyä pelaajana sekä henkisesti että pelillisesti. Ja pärjätä kisoissa, hän luettelee.
Loading ...
