Maailmantalouden ennustetaan ponkaisevan ennätysmäiseen kasvuun syksyllä tuhansien miljardien eurojen elvytyksen ansiosta.
Yhdysvalloissa ja Kiinassa kova kasvu on jo käynnistynyt. Euroopassa kasvu nousee yli neljän prosentin, ja Suomessakin vajaaseen kolmeen prosenttiin.
Kun elvytysrahaa nyt pumpataan markkinoille saman aikaan, kun kotitalouksille on kertynyt ostopaineita ja sukanvarteen sievoisia summia, inflaation peikko ja talouden ylikuumeneminen väijyvät nurkan takana.
Yhdysvalloissa inflaatio on ryöpsähtänyt yli neljän prosentin, ja tämä on vasta alkua.
Maailmantalouden kasvupyrähdys ja inflaatiopaineet vaikuttavat monella tavalla. Pörssikurssit ovat jo laskeneet yleisesti. Samalla raaka-aineet kallistuvat ja osittain raaka-aineista on jopa pulaa.
Raaka-aineiden kallistuminen on seurausta investoinneista, jotka ovat jo maailmanlaajuisesti käynnistyneet tai käynnistymässä. Esimerkiksi sahatavarasta on maailmalla pulaa ja hinnat nousevat.
Miksi sitten niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin halutaan vielä velkaelvyttää?
Kyse on poliitikkojen halusta saada nopeasti tuloksia työpaikkoina ja talouskasvuna. Kasvun uskotaan nostavan julkisen talouden kestävälle uralle.
Tällainen visio on poliitikoille se helpoin tie. Julkisten menojen sopeuttamista ei tarvita ja äänestäjille annetaan, mitä he haluavat.
Kuvaavaa on, että EU:n elpymispaketin velan maksuun on varattu aikaa 38 vuotta.
Talouskasvu vaatii ainakin toistaiseksi fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Jos niiden kulutusta aiotaan vähentää, pitäisi hiilen polttoa verottaa kovalla kädellä, samoin liikennepolttoaineita. Riittääkö poliittinen rohkeus näihin toimiin?
Maailmantalous tulee muuttumaan joka tapauksessa keskipitkällä aikavälillä perusteellisesti. Tekninen kehitys on huimaa, ja uusi talous tulee perustumaan yhä enemmän digitalisaatioon.
Jotta Suomen kaltainen maa menestyisi jatkossa, vaaditaan kansalaisilta korkeaa ja laadukasta koulutustasoa. Myös toiseen asteen koulutuksessa pitää kiinnittää huomiota siihen, että suorittava työkin teknistyy. On osattava käyttää digitaalisia työvälineitä, sovellettava tekemistä tekniseen kehitykseen jne.
Suomessa ongelmana on se, ettei työvoiman määrä kasva ja olemme pian kroonisen työvoimapulan edessä alalla kuin alalla.
Suomi ei ole syrjäisen ja pohjoisen sijaintinsa takia erityisen houkutteleva muuttokohde. Mutta jos aiomme selättää kroonisen työvoimapulan jo lähitulevaisuudessa, on työperäistä maahanmuuttoa helpotettava nopeasti. Eikä vain huippuosaajille, vaan myös suorittavaa työtä tekeviin, muun muassa hoivapuolelle.
Samalla pitää ohjata omia resursseja uudelleenkoulutukseen. Ei Suomella ole varaa jättää kortistoihin työkykyistä väkeä, kun ammatti menee alta. On kyettävä kehittämään polkua työttömästä koulutukseen, työharjoitteluun tai kurssitukseen niin nopeasti, ettei joutenolosta ehdi tulla tapaa.
Mallin pitää olla myös taloudellisesti kannustava.
Suomella on mahdollisuuksia. Ne voidaan kuitenkin hukata turhanaikaiseen riitelyyn työmarkkinoilla ja politiikassa. Suomen pitää uudistua, yhdessä sopien ja niin, ettei heikoimpia jätetä kyydistä.
Pauli Uusi-Kilponen
Kirjoittaja on media-alalla yli 40 vuoitta toiminut lehdistöneuvos.
Loading ...
