Hyvä, paha käteinen raha

”Maailma muuttuu Eskoseni”. Kyllä. Maailma muuttuu ja muutos on yksi niistä harvoista asioista, joihin voi luottaa. Mutta asioiden kehittyminen uuteen tai toiseen suuntaan ei tapahdu maailmassa tasaisesti tai samassa tahdissa kaikkialla.

Kehitys esimerkiksi käteisen rahan käytössä on yksi hyvä esimerkki siitä, miten kehitys tapahtuu hyvin eritahtisesti maailmalla ja vaikkapa ihan täällä Euroopassa ja EU-maidenkin keskuudessa.

Vuonna 2019 Suomessa käteisrahan käytön osuus oli noin 35 % kaikista kuluttajien tekemistä ostoksista. Espanja puolestaan on maa, jossa käteistä käytetään Euroopassa toiseksi eniten ja käteisen osuus on yli 80 %.

Suomalaisena olen jo tottunut digitalisaatioon myös maksuvälineiden suhteen. Vanha sanonta, että rehelliset maksavat käteisellä, ei enää päde Suomessa. Meillä on loistava infrastruktuuri digimaksamiseen ja kuluttajilla luottamus järjestelmien toimimiseen.

- Mainos -

Ihan samanlainen kehitys ei ole vielä ennättänyt Espanjaan asti.

Olen kuullut täällä usein suomalaisilta, kuinka jossakin ravintolassa voi maksaa vain käteisellä ja siksi paikkaa on syytä välttää, koska luontevin syy käteiskaupalle suomalaisten mielestä on harmaa talous.

Tuo analyysi vetää mutkia suoriksi sielläkin, missä tie ei mutkittele.

Yksi keskeinen syy käteisellä maksamisen suosimiseen on se, että pankit perivät yrittäjiltä korkeita palkkioita korttimaksuista. Moni pienyrittäjä maksaa veronsa joka tapauksessa kiinteästi ennakkoarvioon perustuen, oli heillä sitten myyntiä tai ei.

Jos on huolissaan harmaan talouden tukemisesta, niin sen sijaan, että välttelee kahviloita tai ravintoloita, joissa käytetään käteistä, voisi vaikka olla ostamatta piraattituotteita. Piraattituotteet kun ovat puhtaasti sitä aidointa harmaata taloutta. Käteisen käyttämiseen Espanjassa taas on pussillinen muitakin syitä.

Jaa artikkeli:

Artikkelin kirjoittaja

Niina Sinisalo
Kirjoittaja on sisällöntuottaja, joka kirjoittaa tekstejä suomalaisille yrityksille.
Mainos
Jatka lukemista