Jos Aurinkorannikolla vieraillut ehdokaskolmikko, kansanedustajat Mika Niikko ja Tom Packalen (ps.) sekä teologi Ruut Sjöblom (kok.) saisivat päättää, tulisi lisää rahaa niin vanhusten hoivapalveluihin kuin koulutukseenkin.
-Lähtökohta on se, että yksityinen tekee hoivapuolella asiat fiksummin kuin julkinen eli on tehokkaampi, sanoo Tom Packalen, mutta muistuttaa ongelmasta:
-Osakeyhtiöiden on tarkoitus tuottaa voittoa. Siksi ostopalveluiden valvontaan pitää kiinnittää nykyistä paljon enemmän huomiota, samoin kuin sopimusten sisältöön.
Kolmikko pohti, mikä suomalaisessa terveys- ja hoivapalveluiden järjestämisessä meni vikaan.
-Laatukriteerit ja sanktiot eivät ole olleet riittäviä tai riittävän täsmällisesti määriteltyjä, eikä niitä ole valvottu, he totesivat.
Packalenin mielestä soteuudistus lähti heti väärille raiteille.
-Lähtökohta oli ideologinen. Keskusta halusi maakuntamallin, koska se säilytti näin parhaiten valtaansa. Kokoomus taas halusi valinnanvapauden.
Hänen mielestään oli odotettua, että tällä tavalla uudistamalla jouduttiin ongelmiin perustuslain pykälien kanssa.
Parlamentaarinen valmistelu ja Ruotsin malli
Packalenin mukaan seuraavan hallituksen tulisi kääntää valmistelu päälaelleen. Käytännössä se tarkoittaisi hankkeen viemistä parlamentaariseen valmisteluun. Valmistelussa olisivat alusta asti mukana parhaat alan ja perustuslain asiantuntijat.
Ruut Sjöblom kehottaa ottamaan mallia Ruotsista. Siellä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen on hoidettu meitä fiksummin.
-Naapurimaassa on syntynyt paljon pieniä yksityisiä lääkärifirmoja, samoin hoivayrityksiä. Ruotsissa järjestelmä on taannut sen, että pitkienkin etäisyyksien päähän, pieniin kaupunkeihin on saatu lääkäri- ja hoivapalveluita.
-Paljolti ne ovat olleet juuri näitä pieniä yksityisiä.
Hänen mukaansa Suomen ns. kapitaatiomalli antaa suurille yksiköille kilpailuetua pieniin nähden.
Sjöblomin mukaan Ruotsissa asiakastyytyväisyys nousee huippuluokkaan, vain kaksi prosenttia ilmoitti laajassa valtakunnallisessa tutkimuksessa olevansa tyytymätön nykyjärjestelyihin.
Mika Niikolla on selkeä käsitys siitä, miksi suuret kansainväliset yhtiöt valtaavat hoiva- ja terveyspuolella markkinoita.
-Pienillä rahoilla operoivan yksityisen on vaikea lähteä kilpailuun. Jos häviät kilpailutuksen, kiinteistö jää tyhjäksi ja koko bisnes menee alta.
Isoilla yrityksillä on kymmeniä, ja jopa satoja yksiköitä. Niille ei yhden yksikön tyhjäkäynti merkitse paljoa. Toisaalta ne pystyvät kilpailemaan hinnalla ihan eri tavalla kuin pieni yksityinen, koska yksi yksikkö voi ottaa jopa tappiolla markkinoita haltuunsa.
Hän ratkaisisi ongelmaa sillä, että kunta perustaisi paikallisen palveluntarjoajan kanssa yhdessä hoiva- ja miksei myös terveyspalveluyrityksiä.
-Tällä tavalla paikallisen alan yrittäjät voisivat olla jatkossakin bisneksessä mukana ilman kohtuuttomia riskejä.
Koulutukseen ja tutkimukseen rahaa
Mika Niikko nosti esiin myös tulevat veronmaksajat ja kantoi huolta syrjäytyvistä nuorista, joita on hänen laskelmansa mukaan jo yli 55 000.
-He eivät opiskele, käy töissä tai kursseilla, eikä heitä löydy välttämättä kortistoistakaan. He ovat kadonneet kaduille ja kujille.
Niikko on itse toiminut paljon näiden nuorten hyväksi. Hänelle ongelma on lastenkoti- ja oman päihdetaustan takia läheinen.
Apua näille nuorille antaa etsivä nuorisotyö.
Niikko moitti Juha Sipilän (kesk.) johtaman hallituksen punakynän käyttöä. Näitä nuoria pelastavasta työstä tingittiin ja monet hyvät aloitteet viivattiin yli.
Sjöblom haluaisi kaikille vähintään toisen asteen opiskelupaikan. Pelkän peruskoulun varaan jäävän kun on hyvin vaikea nykyisin työllistyä. Näiden nuorten työttömyysluvut ovat monta kertaa korkeampia kuin ammattitutkinnon suorittaneilla.
Hän sanoo olevansa valmis lisäämään toisen asteen ammatilliseen koulutukseen miljoonia.
Sjöblomin mukaan Suomen menestys on ratkaisevasti kiinni osaamisen lisäämisessä ja tutkimuksessa.
-Nyt tutkimuksen rahahanoja on vedetty kiinni ja tutkijoita karkaa yhä enenevässä määrin ulkomaille.
Säästöjä on tehty myös ammatilliseen koulutukseen. Alan koulutusuudistus on osoittautunut monin paikoin fiaskoksi. Keskeyttämiset ovat pikemminkin kasvussa kuin laskussa.
Packalen näkee peruskoulun heikkoutena sen tasapäistävän vaikutuksen.
Pauli Uusi-Kilponen
Loading ...
