Suomessa on siis uusi hallitus. Hallitusohjelmakin onnistui siististi. Sivuja oli käytössä riittävästi, lupauksiakin yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Edestä ne vielä löydetään.
Hallitusohjelmassa ei sanallakaan mainita ulkosuomalaisia. Tämä on pettymys. Keskusteluissa poliitikot ymmärtävät aina ulkosuomalaisten ehdotuksia. Mutta siihen se jäi nytkin: tekemistä vaille valmis. On kiva käydä juhlapuhumassa Floridassa tai Fuengirolassa. Mutta teot, ne puuttuvat.
Suomi-Seura on Ulkosuomalaisparlamentin aineiston pohjalta esittänyt että Parlamentin asema olisi virallistettava, kuten on tehty mm. saamelaiskäräjille, Svenska Folktingetille tai Ulkopoliittiselle instituutille. Ulkosuomalaisparlamentti on toiminut 20 vuotta. Sen kautta ovat tulleet mm. ehdotukset kaksoiskansalaisuudesta ja kirjeäänestyksestä. Pienemmät asiat, joita on paljon, on kirjattu hallituksen ulkosuomalaispoliittiseen ohjelmaan.
Parlamentin asemaa yritettiin ensin edistää sisäministeriön kautta. Vastaukseksi tuli, ettei tässä vaiheessa. Paula Risikko kyllä yritti, mutta virkakoneisto pitkitti asiat toteutumattomiksi.
Ulkosuomalaisuus on käsitetty Suomelle tärkeäksi niin kauan kuin Suomi on ollut itsenäinen tai kauemminkin. Suomi-Seura perustettiin nimenomaan hoitamaan tätä yhteyttä. Alkuun keskityttiin paljolti Amerikan suomalaisiin. 1950-luvulla painopiste siirtyi Ruotsiin, jossa edelleen työskentelee noin 700.000 ulkosuomalaista.
1990-luvulla ulkosuomalaisuus on alkanut muuttua, siirtolaisuudesta ollaan siirtymässä työskentelyyn ja opiskeluun. Painopiste on myös siirtynyt Eurooppaan. Tässä olisi odottanut valtioneuvostolta selkeää otetta.
Eduskuntaan on ehkä kuitenkin perusteilla myös ulkosuomalaisten ystävyysryhmä. Sari Sarkomies on tässä asiassa ollut aktiivinen. Maakohtaisia ystävyysryhmiä on olemassa mitä eksoottisempiin maihin, mutta tämä ulkosuomalaisuuden ystävyysryhmä puuttuu.
Jarmo Virmavirta
Loading ...
