Moni odottaa jännityksellä tulevaa talvea mm. kohonneiden energiakustannusten vuoksi. Jos sähkölasku hirvittää, voi tilannetta helpottaa energian säästämisen lisäksi myös maksukykyään parantamalla.
Yksi erinomainen keino oman talouden skarppaamiseen on huolehtia siitä että ruokaa menee mahdollisimman vähän hukkaan. Samassa syssyssä säästyy sekä rahaa että luontoa.
Ruokahävikin karsimiseen kannustavaa hävikkiviikkoa vietetään taas 12. – 18. syyskuuta. Hävikkiviikko on viestintäkampanja, jonka tarkoituksena on nostaa ruoan arvostusta ja kertoa ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä.
Hävikkiviikko herättelee meitä kaikkia pohtimaan omaa suhdettamme ruokaan ja ruokahävikkiin. Kampanja kannustaa tunnistamaan hävikin syntymisen syitä ja miettimään keinoja, joiden avulla voisimme vähentää ruokahävikkiä omassa arjessamme.
Ruokahävikkiä syntyy elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan kotitaloudet heittävät Suomessa ruokaa roskiin yli 100 miljoonaa kiloa vuodessa. Henkilöä kohden tämä tekee keskimäärin 20–25 kiloa vuodessa.
Eniten kotitalouksissa ruokahävikkiä syntyy vihanneksista, juureksista ja perunoista (23 %), toiseksi eniten hedelmistä ja marjoista (17 %) sekä kolmanneksi eniten kahvista (14 %).
Tutkimuksissa on havaittu, että ruokahävikin määrässä on isojakin eroja kotitalouksien välillä. Joillakin hävikkiä ei synny juuri lainkaan, mutta useimmilla sitä tulee ainakin joskus. Hävikillä voi olla merkittäviäkin taloudellisia vaikutuksia. Arvioiden mukaan nelihenkinen perhe heittää ruokaa roskiin useamman sadan euron edestä vuosittain.
Kotitalouksien ruokahävikkiin on monia mahdollisia syitä. Ruoan päätyminen roskikseen voi johtua esimerkiksi suunnittelemattomuudesta, tilanteiden muuttumisesta, keittiötaitojen heikkoudesta ja viitseliäisyyden puutteesta. Monesti tähteitä ei osata tai haluta hyödyntää ja parasta ennen -merkintää ei osata erottaa viimeinen käyttöpäivä -merkinnästä.
Arjen haasteiden vuoksi ruokahävikkiä ei välttämättä onnistuta vähentämään, vaikka tahtoa olisikin. Suunnittelemattomuuden seurauksena kaupasta ostetaan liikaa ruokaa, jolloin kaikkea ei ehditä hyödyntää ennen ruoan pilaantumista.
Yleinen syy ruuan poisheittämiseen on ruuan pilaantuminen. Myös ruuan jääminen lautastähteeksi, ruuan liiallinen valmistaminen ja haluttomuus syödä samaa ruokaa uudelleen ovat tyypillisiä syitä. Ruokaa heitetään pois myös varmuuden vuoksi, vaikka se vaikuttaisikin syömäkelpoiselta.
Hävikkiviikkoa on vietetty vuodesta 2013 lähtien, eli kampanja järjestetään tänä vuonna jo kymmenettä kertaa.
Lisätietoa ja vinkkejä hävikin karsimiseen löytyy kampanjan nettisivuilta, osoitteesta www.havikkiviikko.fi
Lähde: Hävikkiviikko
Loading ...
